Blogit

Henkilöitä pitkän puisen pöydän ääressä tietokoneiden ja muistiinpanovälineiden ääressä.
Paremman työelämän tekoja

Digistä apua ja tukea työpaikoille oppimisen haasteisiin

Arviolta joka viides suomalainen kokee erilaisia oppimisen haasteita. Lue blogista millä tavoin digitalisoituvassa työelämässä luodaan työhyvinvointia ja -turvallisuutta huomioimalla erilaiset oppimisen tuen tarpeet. Blogin aiheesta meille kirjoitti Erilaiset oppijat ry:n erityisasiantuntijat Riikka Martikainen ja Pasi Sarsamaa.

Lue blogi
Mirva Puranen
Paremman työelämän tekoja

Tunteiden johtaminen työyhteisössä on pieniä arjen tekoja

Ihminen on kokonainen, tunteva ja kokeva, myös työpaikalla. Millaista se olisi, jos sulkisimme kaikki tunteemme pois työpaikan ovesta sisään astuessamme? Silloinhan emme nauraisi tai edes hymyilisi, tuntisi empatiaa tai työnimua, olisi kiinnostuneita siitä mitä teemme, tai yhtä lailla tuntisi vaikkapa pettymystä asioiden mennessä eri tavalla kuin toivoimme.

Lue blogi
Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeen Henna Kymäläinen, projektipäällikkö, poseeraa ammattimaisesti työympäristössään. Yhteystiedot: henna.kymalainen@ely-keskus.fi, 050 524 0953
Parempi työelämä

Pieni ja piskuinen Islanti uskaltaa kokeilla työelämässä

Vanhan suomalaisen sanonnan mukaan se joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa; näin meillä Suomessa on ainakin uskottu. Toisessa pienessä pohjoismaassa Islannissa, asenne on hyvin erilainen. Islanti näyttäytyy muulle Euroopalle ja Pohjoismaille hyvinkin kokeilunhaluisena ja rohkeana maana ja tämän piirteen myös itse islantilaiset nostavat usein esille. Islannissa ei vallitse ”näin meillä on tehty aina” -kulttuuri, vaan maassa kokeillaan rohkeasti uusia ideoita mm. työelämän kehittämiseksi ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

Lue blogi
Paremman työelämän tekoja

Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella? – viisi työelämän parhainta käytännettä muualta Euroopasta

Parempi työelämä! -hankkeen yksi tavoitteista on hankeaikana löytää ja tunnistaa työelämää kehittäviä käytänteitä niin Suomesta kuin muistakin maista. Hyvien käytänteiden tunnistaminen ja levittäminen osaksi suomalaista työelämää on tärkeä tavoite, jonka avulla voidaan hyödyntää ESR+rahoitustakin tehokkaammin.

Lue blogi
Supersankariksi pukeutunut naisoletettu
Hankesankarit

Miksi yrityksen kannattaa osallistua työelämän kehittämishankkeeseen?

Tiesitkö, että suomalaisista yrityksistä 93% on alle 10 hengen yrityksiä, joista yksinyrittäjiä on jopa noin 72%(Tilastokeskus)? Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä arjen todellisuus on usein se, että resursseja on perustoiminnan laadukkaaseen pyörittämiseen, mutta laajemmalle kehittämistyölle ei jää aikaa. ESR+ kehittämishanke ei tästä syystä aina herätä yrityskentässä innostusta. Hanketyö saatetaan nähdä yrityksen näkökulmasta ylimääräisenä ja irrallisena lisäkuormana, jonka hyödyt jäävät epäselviksi.

Lue blogi
Nuori hoitaja kuuntelee tarkkaavaisena kollegansa kertomusta. Kollega on selin kameraan.
Paremman työelämän tekoja

Aikaa ja huolenpitoa – Hoivakehityksen työhyvinvointiresepti

Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla myllertää. Hyvinvointialueiden rakenteita vielä peruskorjataan ja rakennetaan. Olemassa olevaa toimintaa pyritään tehostamaan ja alaa vaivaa samaan aikaan kova, suoranaisesti huutava, työvoimapula. Haasteet heijastuvat myös alan yksityisiin toimijoihin. On puhuttu jopa koko sotealan kriisiytymisestä niin julkisen kuin yksityisen palvelutuotannon osalta. Työvoimahaasteiden vuoksi joudutaan pohtimaan mitä pitää jättää tekemättä ja hoitamatta, että edes jotain saadaan tehdyksi.

Lue blogi
Hankesankarit

Hakuklinikka ja hakusparraukset saivat loistavan vastaanoton!

Moni teistä onkin jo varmasti törmännyt tietoon avoinna olevasta valtakunnallisesta työelämän kehittämisen rahoituksesta. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen yksityisen palvelusektorin työpaikoilla -haku on avoinna helmikuun loppuun saakka.

Lue blogi
Kaksi postissa työskentelevää henkilöä työntää pakettikoreja ja hymyilee toisilleen.
Paremman työelämän tekoja

Postilla välitetään pakettien lisäksi myös työntekijöistä

Postilla on pitkä historia sekä yrityksenä että monimuotoisena työyhteisönä. Se on perustettu vuonna 1638 ja tänään Postilla on töissä osaajia noin 80 eri kansalaisuudesta. Myös ikähaitari on laaja Postin työllistäessä jopa 4200 kausiapulaista ja kesätyöntekijää vuosittain.

Lue blogi
Iäkkäämpiä henkilöitä kahvipöydän ääressä kokoustamassa.
Hankesankarit

Hankalaa hankehumppaa vai ketterää kehittämistä?

Mitä tulee mieleesi EU-rahoitteisista kehittämishankkeista: timanttisen upeat tulokset ja laajalle levinneet hyvät käytänteet, vaiko kenties hankehumppa ja uuvuttava byrokratia kaikkine lomakkeineen?

Lue blogi
Silmälasipäinen henkilö katsoo näytöllä olevia kaavioita.
Hankesankarit

Arvioinnin sietämätön vaikeus!

Hankkeiden vaikutusten seurannasta ja arvioinnista on puhuttu vuosikausia, ja edelleen se näyttää tuottavan päänvaivaa niin rahoittaville tahoille kuin toteuttajillekin.

Lue blogi
Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeen Tiina Lindström, hankekoordinaattori, poseeraa ammattimaisesti työympäristössään. Yhteystiedot: tiina.lindstrom@ely-keskus.fi, 050 350 8952
Parempi työelämä

Sivistys on elämämme paras investointi – tai niin ne väittävät. Lue ja päätä itse!

Hyvää sivistyksen teemavuotta 2024! Teemavuoden kunniaksi nostamme blogiin Levillä marraskuussa järjestetyn Aurora-tulevaisuustapahtuman antia.  Aurora on Levin ja Ylen yhteinen vuosittainen tapahtuma, jossa pohditaan tulevaisuuden suuria yhteiskuntavastuun kysymyksiä. Vuonna 2023 tapahtuman teemana oli tasa-arvo ja sivistys.

Lue blogi
Nuori miesoletettu istuu sohvalla kannettava tietokone sylissään ja hymyilee.
Paremman työelämän tekoja

Kuinka erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle rakennetaan polku työelämään?

Suomessa on eri arvioiden mukaan jopa 50 000 - 70 000 nuorta, jotka ovat kaikkien palvelujen ulkopuolella ja syvässä syrjäytymisriskissä. Syrjäytyminen on sekä henkilökohtainen että yhteiskunnallinen tragedia. Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut, että yksi yhteiskunnasta syrjäytynyt nuori maksaa koko elinaikanaan 1,2 miljoonaa euroa julkiselle taloudelle. Mielestäni Suomi Oy:llä ei ole tähän varaa ja tarvitaan Game changer eli rohkea ajatus- ja toimintatapojen muutos.

Lue blogi