Blogit

Kuvassa Lauri Eskelinen
Parempi työelämä

Suorilla kysymyksillä et saa tarvitsemiasi vastauksia asiakkailtasi

Moni yritys uskoo olevansa asiakaskeskeinen, mutta kuinka moni on sitä oikeasti? Ajatus tähän blogiin heräsi, kun minulta kysyttiin vinkkejä siitä, mitä asiakkailta kannattaisi kysyä, jotta heidän tarpeistaan saisi mahdollisimman hyvän kuvan. Siihen kommentoin ensin tyyliin, ”jos kysytään suoraan, niin eikö silloin saada vain nopeampia hevosia?” Tällä viittasin tietysti Henry Fordiin yhdistettyyn tunnettuun ajatukseen: “If I had asked people what they wanted, they would have said faster horses.”

Lue blogi
Kuvassa Linnea Alho
Parempi työelämä

Ennakointi voi kasvattaa työelämän supervoimia

Elämme aikaa, jossa päällekkäiset kriisit, geopoliittiset muutokset ja teknologinen murros lisäävät epävarmuutta kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Yrityksissä aikahorisontti lyhentyy entisestään. Viime maaliskuussa puolivuosittain järjestämässämme aluepaneelissa yrittäjien edustaja totesi: "jos se näkyvyys eteenpäin oli tätä ennen kvartaali, nyt se on pari päivää." Kyse oli siitä, että presidentti Trump oli käynnistänyt iskut Iraniin. Mutta muutosvauhdin vain kiihtyessä kommentti tiivisti jotain ajan hengestä yleisemminkin. Epävarmuus näkyy myös ihmisissä ja yhteiskunnallisessa ilmapiirissä muun muassa toivottomuuden ja voimattomuuden kokemuksina.

Lue blogi
Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeen Tiina Lintunen, hankekoordinaattori, poseeraa ammattimaisesti työympäristössään. Yhteystiedot: [tiina.lintunen@ely-keskus.fi, 050 572 5138
Parempi työelämä

Tiedonkulku yhteistyön selkärankana: kohti sujuvampaa yhteistyötä

Kuinka monta kertaa olet kuullut tai itse sanonut seuraavia asioita ääneen: En tiennyt tästä. Kuka tästä päätti? Missä tämä tieto edes on? Kuka osallistui tähän ja mistä tiedän mitä tapahtuu seuraavaksi? Mihin tämä liittyy? Nämä hetket johtuvat usein siitä, ettei yhdessä ole sovittu, miten tieto liikkuu tiimitasolla, yhteisötasolla tai yli organisaatiorajojen, kun tehdään laajaa yhteistyötä. On alettu tehdä yhdessä, mutta ilman ”käyttöohjeita”. 

Lue blogi
Mia Teräsaho
Paremman työelämän tekoja

Kuinka perheystävällinen työpaikkanne on? Työkalu auttaa nykytilan arvioinnissa ja käytäntöjen kehittämisessä

Työn ja perheen yhteensovittaminen on työpaikoilla arkipäivää – tai ainakin pitäisi olla. Tasapainon löytämiseksi työpaikoille tarvitaan joustavuutta ja käytäntöjä. Perheystävälliset käytännöt ovat henkilöstön hyvinvointia, sitoutumista ja työssä jaksamista ylläpitävä tekijä. CARE4CAREER-hankkeessa kehitetty työkalu auttaa työpaikkoja arvioimaan perheystävällisyyden nykytilan ja tunnistamaan kehittämiskohteet työn ja perheen yhteensovittamiseksi.

Lue blogi
Markus Rytinki
Parempi työelämä

Mitä voimme oppia luovilta aloilta työhyvinvoinnin kehittämisestä?

Työhyvinvoinnista keskustellaan usein tehokkuuden, ajanhallinnan ja suoriutumisen näkökulmasta. Entä jos katsoisimme asiaa hieman toisin? Luovilla aloilla työn tekemiseen liittyy piirteitä, joista voisi olla hyötyä myös asiantuntijatyössä, hanketyössä ja monessa muussa tietotyön muodossa. Luovien alojen arki ei perustu jatkuvaan tasaiseen suorittamiseen, vaan vaihteleviin työjaksoihin, palautumiseen, epävarmuuden sietämiseen ja oman ajattelukyvyn suojelemiseen. Juuri näistä asioista työelämässä voitaisiin oppia enemmän.

Lue blogi
Kuvassa dosentti Arto Reiman Oulun yliopistolta
Hankesankarit

Miten mitata työelämän kehittämishankkeiden vaikuttavuutta?

Erilaisia työelämän kehittämishankkeita toteutetaan Suomessa jatkuvasti. Kehittämishankkeet voivat olla työpaikkojen sisäisiä tai ne voivat tapahtua erilaisissa hankkeissa, kuten nyt näissä käynnissä olevissa valtakunnallisissa ESR+-hankkeissa. Kehittäjät törmäävät työssään jatkuvasti samaan kysymykseen: mistä tiedämme, saammeko oikeasti aikaan jonkinlaista muutosta? Tällainen vaikuttavuustieto on tärkeää, kun työpaikoilla ja julkista rahoitusta saavissa hankkeissa mietitään mihin resursseja ja rahoitusta kannattaisi kohdentaa.

Lue blogi
Kuvassa Laura Sarparanta
Parempi työelämä

Tulevaisuusvuoropuhelulla uusi työelämän kehittämisstrategia tutuksi

Suomi on saanut uuden kansallisen työelämän kehittämisstrategian, mutta mitä se tarkoittaa työpaikkojen arjessa? Strategian sisältöä on mahdollista avata ja käsitellä Tulevaisuusvuoropuheluiden kautta. Menetelmä tarjoaa toimivan mallin tunnistaa keskeiset muutostavoitteet ja syventää niitä konkreettisiksi toimiksi työpaikoilla. Mikä strategiassa on uutta ja miksi vuoropuhelun mahdollisuuteen kannattaa tarttua?

Lue blogi
Kuvassa projektipäällikkö Henna Kymäläinen
Parempi työelämä

Elinvoimakeskusalueet voivat kilpailla osaajista työelämän laatua kehittämällä  

Elinvoimakeskusalueet ovat uuden edessä, sillä työelämän laadun edistäminen on noussut uuden lainsäädännön myötä myös alueiden tehtäväksi. Jokainen elinvoimakeskusalue voi toteuttaa uutta lakisääteistä tehtäväänsä parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta jokaisen alueen tulee ymmärtää, että työelämän laatu on alueen todellinen kilpailutekijä.  

Lue blogi
Kuvassa Kirsi Hyväri
Paremman työelämän tekoja

Monimuotoisuus työyhteisössä on voimavara – siksi siihen kannattaa panostaa nyt 

Meillä kaikilla on omat taustamme, kokemuksemme ja piirteemme. Olemme omalaatuisia ja yksilöllisiä – ja juuri siksi monimuotoisuus koskettaa jokaista työyhteisöä, haluttiinpa sitä tai ei. Monimuotoisuus ei tarkoita vain näkyvää erilaisuutta tai kulttuurista taustaa. Se kattaa kaiken sen, missä ihmiset eroavat ja toisaalta muistuttavat toisiaan: iän, sukupuolen, työkyvyn, kielitaidon, työsuhteen muodon, elämäntilanteen tai vaikkapa persoonallisuuden. Kaikki tämä on monimuotoisuutta – arkipäiväistä ja väistämätöntä. 

Lue blogi
Päivi Hämäläinen
Parempi työelämä

Parempi työelämä ei synny sattumalta

Parempi työelämä ei synny itsestään, eikä sitä voi rakentaa yksi taho yksin. Työelämän muuttuessa myös ministeriöiden on arvioitava omaa toimintaansa ja suunnattava voimavaroja sinne, missä voidaan saavuttaa suurin vaikuttavuus.

Lue blogi
Anna saarela-Korhonen poseeraa valokuvassa.
Parempi työelämä

Muutossankarin matka

Jos kansantarut ja suullinen perimätieto syntyisivät meidän aikanamme, yksi sankarihahmoista ei olisi prinsessaa ja puolta tai jopa kokonaista valtakuntaa tavoitteleva nuorukainen. Sen sijaan lukisimme lapsillemme satuja suuresta muuttujasankarista, joka resilienssi ja antifragiliteetti aseinaan kävisi toimintakentän murroksessa toivottomalta tuntuvaan taistoon ilmastonmuutoksen, pandemioiden, sotien ja tuontitullien synnyttämiä haasteita vastaan taatakseen liiketoiminnan tuottavuutta ja lisäarvoa osakkeenomistajille.

Lue blogi
Kuvassa Vesa Kauppinen
Hankesankarit

Tekoäly tekee — mutta kuka voi hyvin? Mitä tutkimus kertoo GenAI:sta ja työhyvinvoinnista

GenAI voi lisätä tuottavuutta yksittäisissä tehtävissä, mutta monessa organisaatiossa se näkyy työntekijöille myös uutena kuormana: opettelua, tarkistamista ja kasvavia odotuksia. Parhaat tulokset syntyvät vasta, kun käyttöönotto kytketään työn muotoiluun, pelisääntöihin ja oppimiselle annettuun aikaan.

Lue blogi