Miten mitata työelämän kehittämishankkeiden vaikuttavuutta?
Erilaisia työelämän kehittämishankkeita toteutetaan Suomessa jatkuvasti. Kehittämishankkeet voivat olla työpaikkojen sisäisiä tai ne voivat tapahtua erilaisissa hankkeissa, kuten nyt näissä käynnissä olevissa valtakunnallisissa ESR+-hankkeissa. Kehittäjät törmäävät työssään jatkuvasti samaan kysymykseen: mistä tiedämme, saammeko oikeasti aikaan jonkinlaista muutosta? Tällainen vaikuttavuustieto on tärkeää, kun työpaikoilla ja julkista rahoitusta saavissa hankkeissa mietitään mihin resursseja ja rahoitusta kannattaisi kohdentaa.
Lue blogi
Tulevaisuusvuoropuhelulla uusi työelämän kehittämisstrategia tutuksi
Suomi on saanut uuden kansallisen työelämän kehittämisstrategian, mutta mitä se tarkoittaa työpaikkojen arjessa? Strategian sisältöä on mahdollista avata ja käsitellä Tulevaisuusvuoropuheluiden kautta. Menetelmä tarjoaa toimivan mallin tunnistaa keskeiset muutostavoitteet ja syventää niitä konkreettisiksi toimiksi työpaikoilla. Mikä strategiassa on uutta ja miksi vuoropuhelun mahdollisuuteen kannattaa tarttua?
Lue blogi
Elinvoimakeskusalueet voivat kilpailla osaajista työelämän laatua kehittämällä
Elinvoimakeskusalueet ovat uuden edessä, sillä työelämän laadun edistäminen on noussut uuden lainsäädännön myötä myös alueiden tehtäväksi. Jokainen elinvoimakeskusalue voi toteuttaa uutta lakisääteistä tehtäväänsä parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta jokaisen alueen tulee ymmärtää, että työelämän laatu on alueen todellinen kilpailutekijä.
Lue blogi
Monimuotoisuus työyhteisössä on voimavara – siksi siihen kannattaa panostaa nyt
Meillä kaikilla on omat taustamme, kokemuksemme ja piirteemme. Olemme omalaatuisia ja yksilöllisiä – ja juuri siksi monimuotoisuus koskettaa jokaista työyhteisöä, haluttiinpa sitä tai ei. Monimuotoisuus ei tarkoita vain näkyvää erilaisuutta tai kulttuurista taustaa. Se kattaa kaiken sen, missä ihmiset eroavat ja toisaalta muistuttavat toisiaan: iän, sukupuolen, työkyvyn, kielitaidon, työsuhteen muodon, elämäntilanteen tai vaikkapa persoonallisuuden. Kaikki tämä on monimuotoisuutta – arkipäiväistä ja väistämätöntä.
Lue blogi
Parempi työelämä ei synny sattumalta
Parempi työelämä ei synny itsestään, eikä sitä voi rakentaa yksi taho yksin. Työelämän muuttuessa myös ministeriöiden on arvioitava omaa toimintaansa ja suunnattava voimavaroja sinne, missä voidaan saavuttaa suurin vaikuttavuus.
Lue blogi
Muutossankarin matka
Jos kansantarut ja suullinen perimätieto syntyisivät meidän aikanamme, yksi sankarihahmoista ei olisi prinsessaa ja puolta tai jopa kokonaista valtakuntaa tavoitteleva nuorukainen. Sen sijaan lukisimme lapsillemme satuja suuresta muuttujasankarista, joka resilienssi ja antifragiliteetti aseinaan kävisi toimintakentän murroksessa toivottomalta tuntuvaan taistoon ilmastonmuutoksen, pandemioiden, sotien ja tuontitullien synnyttämiä haasteita vastaan taatakseen liiketoiminnan tuottavuutta ja lisäarvoa osakkeenomistajille.
Lue blogi
Tekoäly tekee — mutta kuka voi hyvin? Mitä tutkimus kertoo GenAI:sta ja työhyvinvoinnista
GenAI voi lisätä tuottavuutta yksittäisissä tehtävissä, mutta monessa organisaatiossa se näkyy työntekijöille myös uutena kuormana: opettelua, tarkistamista ja kasvavia odotuksia. Parhaat tulokset syntyvät vasta, kun käyttöönotto kytketään työn muotoiluun, pelisääntöihin ja oppimiselle annettuun aikaan.
Lue blogi
Yksi hanke, yksi suunta: näin tehdään hankekonsortiosta voittava joukkue
Valtakunnallinen konsortiohanke on parhaimmillaan muutoskone: se yhdistää osaamisen, testaa ratkaisuja kentällä ja skaalaa hyvät käytännöt kaikkien käyttöön. Onnistuminen ei silti synny itsestään – se syntyy siitä, että päätämme tehdä aidosti yhteisen hankkeen, joka arjessa ohjaa tekemistä, päätöksiä ja priorisointia.
Lue blogi
Uskallammeko rakentaa kestävää tulevaisuutta Sitran megatrendien avulla?
Sitra julkaisi vuoden 2026 alussa megatrendit, jotka haastavat meitä uudistumaan myös työelämän kannalta. Osallistuin Kuopiossa Savonia-ammattikorkeakoululla järjestettyyn kisakatsomoon, missä megatrendit esiteltiin kaikelle kansalle. Työelämän kannalta itselleni jäi ajatuksia kytemään mahdollisuuksista rakentaa sellainen työelämä, joka tukee ihmisen ja luonnon hyvinvointia, ja jossa elinikäinen oppiminen on avain menestykseen. Sitran megatrendit ovat: suuntana pitkäikäisten yhteiskunta, ympäristökriisi pakottaa sopeutumaan ja uudistumaan, tekoäly mullistaa yhteiskunnan perustaa ja maailmanjärjestyksen murros mittaa demokratian voiman.
Lue blogi
Digiosaamisen kehittäminen – teko paremman työelämän hyväksi
Paremman työelämän teot eivät useinkaan ole yksittäisiä suuria mullistuksia. Ne syntyvät arjen ratkaisuista: siitä, miten työ sujuu, miten osaamista kehitetään ja miten ihmiset jaksavat työssään. Monessa pk-yrityksessä digitaalisuuden hyödyntäminen on yksi niistä kohdista, joissa pienilläkin oivalluksilla voi olla suuri vaikutus työn sujuvuuteen, tuottavuuteen ja työhyvinvointiin.
Lue blogiDigitalisaatio muuttaa työelämää – mutta sen suunta on meidän käsissämme
Digitalisaatio muuttaa työelämää nopeammin kuin moni edes huomaa. Usein katseet kohdistuvat teknologiaan – tekoälyyn, automaatioon ja dataan – aivan kuin ne itsessään ratkaisivat työelämän haasteet tai loisivat niitä. Todellisuudessa teknologia ei paranna eikä heikennä työelämää. Muutos syntyy siitä, miten me ihmiset, organisaatiot ja yhteiskunta päätämme muutosta johtaa.
Lue blogi
Osallisuus tarkoittaa yhdessä suunnittelua, tekemistä ja toteuttamista eli yhdessä olemista
Osallisuus on suosittua, koska se tarkoittaa, että työntekijät aidosti kokevat olevansa mukana ja vaikuttamassa organisaation toimintaan, päätöksentekoon ja kehittämiseen. Osallisuus sisältää myös merkityksellisyyden tunteen ja liittyy vahvasti työhyvinvointiin, sitoutumiseen ja lopulta organisaation tuloksellisuuteen.
Lue blogi