Mielihyvin töissä (MieliTyö)

Miten mielen hyvinvoinnista tehdään luonteva osa työarkea? Mielihyvin töissä -hanke kehittää käytännön keinoja, joilla mielen hyvinvointia voidaan tukea työolojen, johtamisen ja työyhteisön toiminnan avulla.

Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet, ihmisten kokemus omasta työkyvystään on heikentynyt ja työuupumukseen liittyvää oireilua esiintyy kaikissa ikäryhmissä. Erityisen huolestuttavaa kehitys on alle 35-vuotiaiden keskuudessa. Haasteisiin on tärkeää vastata ennaltaehkäisevästi ja kehittää työarkea niin, ettei vastuu mielen hyvinvoinnista jää vain yksilölle.

Mielen hyvinvoinnin kehittäminen

Hankkeen päätavoitteena on lisätä osallistujien mielen hyvinvointia kehittämällä ennakoivia ja osallistavia käytäntöjä, jotka juurtuvat pysyviksi toimintamalleiksi. Hankkeessa järjestetään ryhmävalmennuksia, verkkovälitteisiä mikro-opintoja, osallistavia työpajoja ja esihenkilöiden vertaisryhmiä. Sisällöissä käsitellään muun muassa palautumista, resilienssiä, työn iloa, työkuorman hallintaa, työn muokkausta, vuorovaikutusta, tunneilmapiiriä, palautekäytäntöjä sekä kuormituksen varhaista tunnistamista ja puheeksi ottamista.

Työpajoissa kehitetään yhdessä ohjeita ja suosituksia mielen hyvinvointia tukevista työoloista ja johtamisesta. Hankkeessa tuotetaan avoin digitaalinen Mielihyvin töissä -opas, keskustelukortit, mikro-opintoja sekä digitaalinen osaamismerkki. Materiaalit julkaistaan avoimesti, jotta niitä voidaan hyödyntää myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Hankkeen tuloksena osallistujien osaaminen mielen hyvinvoinnista vahvistuu ja työpaikoille syntyy ennaltaehkäiseviä toimintatapoja. Työkuormitusta osataan tunnistaa aikaisemmin, vaikeista asioista keskusteleminen helpottuu ja johtamiskäytännöt tukevat paremmin mielen hyvinvointia. Pitkällä aikavälillä tämä voi vahvistaa työhyvinvointia ja työkykyä sekä vähentää mielenterveysperustaisia sairauspoissaoloja.

Tuloksia arvioidaan osallistujapalautteilla, itsearvioinneilla ja valmennusten vaikuttavuuden arvioinnilla. Mielen hyvinvoinnin kehittymistä tarkastellaan positiivisen mielenterveyden mittarilla. Lisäksi seurataan muun muassa toimenpiteisiin osallistuneiden määrää, mikro-opintojen suorittamista, digitaalisten osaamismerkkien myöntämistä sekä avoimien materiaalien näyttö- ja latauskertoja.