Hankkeen teema:

Työkyky: fyysiset ja psyykkiset voimavarat

Kohderyhmä:

Pohjois-Savossa työssä olevat18 vuotta täyttäneet itsensä työllistäjät ja yksinyrittäjät sekä osatyökykyiset. Lisäksi työpaikat, jossa kohderyhmään kuuluvat henkilöt työskentelevät.

Toimialue:

Iisalmi

Keitele

Kiuruvesi

Kuopio

Lapinlahti

Leppävirta

Pielavesi

Rautalampi

Rautavaara

Siilinjärvi

Suonenjoki

Varkaus

Vesanto

Vieremä

Toteuttaja­organisaatio:

Kuopion kaupunki, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Hanke alkaa:

01.10.2023

Hanke päättyy:

31.08.2026

Yhteyshenkilöt:

Hankejohtaja Helena Länsimies

044 718 2699

helena.lansimies@kuopio.fi

Projektipäällikkö Liisa Pietikäinen

044 718 2098

liisa.pietikainen@kuopio.fi

Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -ryhmähanke

Työssä jaksaminen on polttavan ajankohtainen aihe, sillä työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja murroksessa. Tämä ilmenee pysyvänä kiireen tuntuna, informaatiomäärän rajuna kasvuna sekä lisääntyvänä moniosaamisen vaatimuksena. Aivotyö, teknologian hyödyntäminen ja uusien taitojen nopea omaksuminen ovat yhä useammalla työpaikalla osa arkea. Myös koronapandemia muutti työtapoja ja sopeutumista uudenlaiseen tekemiseen nopeasti yleistyneen etätyöskentelyn myötä.

Jopa 625 000 suomalaista kuuluu työuupumisen riskiryhmään, joka tutkimusten mukaan vaikuttaa tasaisesti kasvavan. Pohjois-Savossa työhyvinvointi on erityinen haaste: asukaslukuun suhteutettuna meillä on työkyvyttömyyseläkkeellä olevia enemmän kuin muualla maassamme. On välttämätöntä, että työntekijöiden hyvinvointia vahvistetaan, sillä työ on keskeinen osa elämäämme ja työntekijöiden hyvinvointi organisaation toimintaa – henkilöstö kun on organisaation tärkein voimavara.

Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -ryhmähanke on käynnistetty tähän tarpeeseen. Sen ytimessä on mielenterveyteen liittyvän työhyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen päätoteuttaja on Kuopion kaupunki. Osatoteuttajina mukana ovat Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Hanke kestää kolme vuotta, elokuun loppuun 2026 asti.

Mieliteko pyrkii lisäämään 2.0-hankekaudellaan pohjoissavolaisten työhyvinvointia neljästä eri näkökulmasta, neljän eri toteuttajan voimin

  • Kuopion kaupungin tiimi toteuttaa mielen hyvinvoinnin muutosvalmennusta, jonka suunnataan laajasti 18 vuotta täyttäneille työssäkäyville pohjoissavolaisille yksinyrittäjistä suuriin yrityksiin ja organisaatioihin, niin yksityisille kuin julkisille työnantajille.
  • Itä-Suomen yliopiston toteuttaman Mielen hyvinvoinnin ABC-toimintamallin kohderyhmää ovat Kuopion osahankkeen kohderyhmästä valitut kuntien ja yritysten henkilöstö.
  • Savonia-ammattikorkeakoulu toteuttaa traumatietoiseen kohtaamiseen perustuvaa valmennusta työntekijöille, johtajille ja esimiehille, jotka työskentelevät yritysten ja kuntien asiakaspalvelutehtävissä.
  • Humanistinen ammattikorkeakoulun valmennusten ytimessä on täsmätyökyky, ja kohderyhmää ovat laajasti yritysten, yhdistysten ja muiden organisaatioiden koko henkilökunta.

Viestintä on tärkeä osa hanketta. Sen tehtävä on pyrkiä muuttamaan pohjoissavolaista alueellista tarinaa myönteiseksi, muuttamaan asenteita ja poistamaan mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvää häpeää. Viestinnän ytimessä ovat työhyvinvointiin liittyvät tutkimukset, asiantuntija-artikkelit, työhyvinvointia lisäävät ratkaisut ja Mieliteon valmennuksista kertominen.

Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -ryhmähankkeen rahoituksesta 1,1 miljoonaa euroa tulee Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 – Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Ohjelmakauden kokonaisbudjetti on noin 1,4 miljoonaa euroa. Se koostuu ESR plussan rahoituksen lisäksi ryhmähankkeiden toteuttajien omarahoituksesta sekä kuntarahoituksesta. Mieliteko 2.0 -ryhmähankkeisiin sekä kuntarahoitukseen ovat Pohjois-Savosta sitoutuneet Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Varkaus, Vesanto ja Vieremä. Kuntien rahoitusosuus on sidoksissa kunnan asukaslukuun.