
Hankkeen teema:
Työkulttuurin ja -toimintatapojen uudistaminen (esim. hybridityö, yhteiskehittäminen)
Kohderyhmä:
Ammatillisten oppilaitosten henkilöstö Pirkanmaan alueella
Toimialue:
Tampere
Pälkäne
Toteuttajaorganisaatio:
Tampereen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu
Hanke alkaa:
01.05.2024
Hanke päättyy:
30.04.2027
Yhteyshenkilöt:
Laura Bordi
040 190 1206
laura.bordi@tuni.fi
Päivi Mantere
046 856 7465
paivi.mantere@laurea.fi
YHES – Yhteiskehittämisellä uudistumista ja työhyvinvointia ammatillisessa koulutuksessa
Ammatillinen koulutus on jatkuvien muutosten pyörteissä – miten huolehtia samanaikaisesti uudistumiskyvystä ja työhyvinvoinnista?
Työn ja toimintaympäristön nopeat muutokset vaativat ammatillisen koulutuksen toimijoilta aiempaa laajempaa ja monipuolisempaa panostusta kehittämisosaamisen kasvattamiseen organisaation kaikilla tasoilla. Jatkuvat muutokset haastavat myös henkilöstön työhyvinvointia. Jatkuvien uudistumis- ja muutospaineiden vuoksi alalla on merkittävä tarve samanaikaiseen kehittämisosaamisen laajentamiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. YHES-hankkeen tavoitteena on edistää ammatillisten oppilaitosten uudistumiskykyä henkilöstön yhteiskehittämisosaamista ja -edellytyksiä kasvattamalla sekä työhyvinvointia tukemalla.
Yhteiskehittämisosaamisen ja -valmiuksien kehittäminen edistää sidosryhmätyöskentelyn edellytyksiä sekä luo mahdollisuuksia sellaiselle toiminnan kehittämiselle, jossa pystytään ottamaan huomioon ketterästi ja joustavasti erilaisten sidosryhmien näkökulmat ja tarpeet. Yhteiskehittämisen toimintatapojen juurtuminen organisaatioon edistää myös yhdessä tapahtuvaa työprosessien ja -käytäntöjen kehittämistä, joka on keskeistä työhyvinvoinnin edistämisessä. Yhteiskehittämisosaamisen ja -orientaation avulla vakiinnutetaan uudenlaista työskentelykulttuuria organisaatioissa ja työyhteisöissä. Yhteiskehittämisen kautta voidaan luoda kestävämpiä ja innovatiivisempia ratkaisuja ammatillisen koulutuksen haasteisiin. Samanaikaisesti edistetään työhyvinvointia vahvistamalla henkilöstön kehittämisosaamista ja osallistumisen mahdollisuuksia, mikä on erityisen tärkeää niin isommissa kuin pienemmissäkin työelämän muutoksissa.
Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä yhteiskehittämisen käytännöt ovat osa jokapäiväistä työtä ja että henkilöstö kokee työnsä merkitykselliseksi ja voimavaroja vahvistavaksi. Hankkeessa tapahtuvan kehittämistyöskentelyn pohjalta tuotetaan avoimesti saataville yhteiskehittämisen ja työhyvinvoinnin tiekartta, joka tarjoaa eväitä työhyvinvointia tukevaan yhteiskehittämiseen erilaisilla työpaikoilla toimialaan katsomatta. Hankkeen pidemmän aikavälin tavoitteena on, että suomalaisten organisaatioiden ymmärrys yhteiskehittämisestä ja työhyvinvoinnista uudistumisen ja tuloksellisen toiminnan tukena kasvaa. Organisaatioissa osataan hyödyntää yhteiskehittämisen lähestymistapaa ja menetelmiä sekä organisaatioiden sisältä että ulkoisesta toimintaympäristöstä kumpuavien haasteiden ratkaisemisessa. Lisäksi ymmärretään henkilöstön osallistumismahdollisuuksien ja yhteisöllisen osaamisen kasvun merkitys yhtenä keskeisenä työhyvinvoinnin tekijänä.
Hankkeen vaikutuksia arvioidaan osallistujaorganisaatioiden kehittymisen ja suomalaisen työelämän yhteiskehittämisymmärryksen lisääntymisen kautta. Laadullista arviointia tehdään organisaatioiden palautteen ja asiantuntijoiden arvioiden perusteella. Määrällisiä mittareita ovat numeerinen palaute ja kyselyjen tulosten vertailu. Yhteiskehittämisen ja työhyvinvoinnin tiekartasta kerätään palautetta sen käytettävyyden ja hyödyllisyyden varmistamiseksi, ja sen latausmäärät sekä saatu palaute toimivat mittareina.