Silmälasipäinen henkilö katsoo näytöllä olevia kaavioita.

Vaikuttavuuden arviointi ja QWL-menetelmä

Parempi työelämä -koordinaatiohankkeen tehtävänä on arvioida koko ESR+ työelämän kehittämisen teeman kokonaisuuden etenemistä sekä kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisessä. Yhteisenä tavoitteenamme on saada hankkeiden vaikuttavuutta esiin entistä paremmin. Yhdeksi arviointityökaluksi on valittu QWL-menetelmä, jonka pohjalta koordinaatiohanke on toteuttanut helppokäyttöisen sovelluksen entistä helpompaa ja nopeampaa yhtenäistä tiedonkeruuta varten. Keväällä 2025 aloitamme myös laadullisen arvioinnin kehittämistyön. Menetelmien on tarkoitus täydentää toisiaan ja tuottaa mahdollisimman kattavaa tietoa koko ESR+ työelämän kehittämisen teeman hankkeiden vaikuttavuudesta kohderyhmissään.

Mikä QWL?

QWL-kysely on henkilöstökysely, joka tuottaa viidentoista tieteellisesti validoidun kysymyksen avulla työelämän laadun indeksin, eli QWL-indeksin. Työelämän laadun parantaminen kehittää tutkitusti henkilöstötuottavuutta. QWL-menetelmällä saadaan esiin työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välistä yhteyttä, ja sitä voidaan näin ollen hyödyntää myös työelämän kehittämisen hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnissa.
Kyselyn aihealueet:

  • FE= fyysinen ja emotionaalinen turvallisuus
  • PL= päämäärät ja luovuus (työn ilo)
  • YI= yhteenkuuluvuus ja identiteetti (prosessit, me-henki)

Suomessa keskimääräinen tulos on 60 %.
Lisätietoa QWL:sta:

Arviointiprosessin kulku valtakunnallisissa työelämän kehittämisen hankkeissa – roolit ja vastuut

Teeman arviointi on meille kaikille yhteinen mahdollisuus ja velvollisuus.
Katso video, jossa henkilöstötuottavuuden dosentti ja QWL-menetelmän kehittäjä Marko Kesti kertoo, miksi QWL-menetelmä on paras tapa mitata työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyttä, ja miten sitä voidaan hyödyntää hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnissa.

Prosessin kulku

1. Valtakunnallisten hankkeiden toteuttajat ilmoittavat koordinaatiohankkeelle hankkeen tosiasiallisen käynnistymisaikataulun ja toimittaa kuhunkin kyselyyn liitettävien organisaatioiden/yritysten nimet, Y-tunnukset ja kokoluokan (mikro/pieni/keskisuuri) viimeistään viikkoa ennen kyselyn lähettämistä. Samaan kyselyyn voi liittää useita yrityksiä, mutta vain luontivaiheessa, ei jälkikäteen. Raportoinnissa saadaan yrityskohtaiset tiedot ulos.

2. Koordinaatiohanke lähettää valtakunnallisille hankkeille kyselylinkin ja esittelytekstin kyselyn käytöstä. Saateteksti löytyy tältä sivulta, ja siihen tulee lisätä oman hankkeen tiedot.

3. Valtakunnallinen hanke lähettää esittelytekstin ja kyselylinkin oman hankkeensa kohdeorganisaatioiden henkilöstölle.

4. Valtakunnallinen hanke antaa 2 viikkoa aikaa vastata kyselyyn ja muistuttaa kohdeorganisaatioiden henkilöstöä viikon jälkeen vastaamisesta.

5. Vastausajan päätyttyä valtakunnallinen hanke ottaa yhteyttä koordinaatiohankkeen yhteyshenkilöön (Kirsi Salla) ja yksilöi, mistä yrityksistä tulosraportit tarvitaan ja milloin.

6. Koordinaatiohanke ottaa raportointityökalusta ulos hankkeen kyselyn tulokset ja lähettää raportit sovitulle yhteyshenkilölle (min. 5 vastaajaa).

7. Kyselyn tuloksia voidaan analysoida yhdessä tarpeen vaatiessa.

8. Sovitaan aikataulu seuraavan kyselyn lähettämiselle (noin hankkeen puolivälissä).