”Keksi aina tekemistä. Tänään on nimenomaan tekemispäivä.”Islannissa aloitetaan tekemään, ja työelämässä tämä näkyy ratkaisujen hakemisessa – toimintaa ei suunnitella pilkun tarkasti ja tiukasti, vaan lähdetään tekemään ja opitaan matkan aikana. Tärkeää on yhdessä tekeminen.
” Älä vitkastele. Jos aina sanot: Katsotaan, katsotaan, ei tapahdu ikinä mitään.” Islannissa ei jäädä miettimään, mitä voisi tapahtua, vaan ryhdytään toimeen ja yritetään. Näin saadaan aikaan jotain, josta voidaan oppia uutta. Vaikka Islannissa asioita saatetaan lähteä tekemään muita maita jäljessä, ei jäädä odottamaan tuloksia mitä toinen saa aikaan, vaan lähdetään kokeilemaan rohkeasti.
”Arvioi ympäristöäsi. Jos talosi alkaa näyttää tuulen kaatamalta puulta, on aika ruveta etsimään uutta.” Muutokset ympäristössä pakottavat muuttamaan toimintaa ja sen rakenteita, joskus hyvinkin nopeasti. Islannissa voi kadota kylä yhdessä yössä tulivuoren purkauksen vuoksi, toisaalta maailman laidoilta halutaan tulla tutustumaan maahan, eikä tekijöitä kaikkeen matkailuun ja sitä tukeviin rakenteisiin ole heti saatavilla. Islannissa muutokset avaavat mahdollisuuksia, joiden vuoksi on uskallettava rakentaa kaikki uudelleen. Rohkeasti eteenpäin, mitä voi hävitä?
”Olettamuksista. Ajattele, jos joku puu kaatuisi, kun me olemme sen alla? Ajatteles, jos ei kaadu.” Islannissa ei pelätä epäonnistumista, vaan uskotaan siihen osaamiseen, mikä on olemassa, ja epäonnistuminen tarjoaa enemmänkin mahdollisuuden oppia kuin hävetä sitä. Kaikki ei voi onnistua, ja mitään ei saavuteta, jos jäädään pelkäämään epäonnistumista. Tähän liittyy myös ajatus; ”Tarpeen tullen. Ei koskaan voi tietää milloin narunpätkä osoittautuu hyödylliseksi”. Piskuisen saaren ihmiset ovat oivaltaneet hyödyntämään laajasti mahdollisuuksia ja verkostoja toiminnassaan. Kaikki narunpätkät voivat olla hyödyllisiä.
”Älynväläys. Paras tietää, mitä etsit, ennen kuin aloitat etsimisen.” Viimeisenä nostona ottaisin esille tämän Nalle Puhin viisauden, koska se sopii loistavasti ohjenuoraksi oppimismatkan reseptiin. Onnistuneen benchmarking-matkan toteutuminen vaatii paljon taustatyötä ja selkeän käsityksen siitä, mitä halutaan tietää. Huolelliseen valmistelutyöhön kannattaa panostaa, mutta tilaa tulisi jättää myös muutoksille matkan aikana. Ennen Islantiin lähtemistä mekin teimme suuren työn etsiessämme tietoa ja ymmärrystä aiheista ja ilmiöistä, joita halusimme matkalla selvittää: samapalkkaisuutta, työelämän tasa-arvoa, työvoiman saatavuuden erilaisia ratkaisuja sekä organisaatioiden toiminnan yhteisöllisyyttä sekä työelämän joustoja.
Uteliaisuus on tärkeä osa reseptiä – on rohkeasti tutkittava arkielämää tilastojen ja tutkitun tiedon kautta, selvittää mikä on muualla toisin ja erityisesti miksi. Näitä kysymyksiä kannattaa jäsennellä yhdessä osallistujien kanssa, sekä pohtia mitä halutaan erityisesti oppia ja millä tavoin. Me halusimme vahvistaa matkaan lähtijöiden oppimista yhdessä – rakensimme matkapäiväkirjan, jossa jokaisesta kohteesta oli tiivis esittely ja kuvaus niistä asioista, mitä haluamme kohteesta ymmärtää ja tietää. Lisäksi jokaisesta kohteesta tehtiin nelikenttäanalyysi, jossa osallistuja pystyi puntaroimaan asioiden sovellettavuutta suomalaiseen työelämään (hyvät asiat, mahdollisuudet, esteet ja haitat). Tilaa oli myös muille omille havainnoille. Matkan päätteeksi kirjallinen tieto ja havainnot koottiin yhteen, jonka pohjalta oli helppo käydä keskustelua opeista.
Kirjoittaja: Parempi työelämä! -hankkeen projektipäällikkö Tiina Lintunen