Suomi on saanut uuden kansallisen työelämän kehittämisstrategian, mutta mitä se tarkoittaa työpaikkojen arjessa? Strategian sisältöä on mahdollista avata ja käsitellä Tulevaisuusvuoropuheluiden kautta. Menetelmä tarjoaa toimivan mallin tunnistaa keskeiset muutostavoitteet ja syventää niitä konkreettisiksi toimiksi työpaikoilla. Mikä strategiassa on uutta ja miksi vuoropuhelun mahdollisuuteen kannattaa tarttua?
Lue blogiElinvoimakeskusalueet ovat uuden edessä, sillä työelämän laadun edistäminen on noussut uuden lainsäädännön myötä myös alueiden tehtäväksi. Jokainen elinvoimakeskusalue voi toteuttaa uutta lakisääteistä tehtäväänsä parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta jokaisen alueen tulee ymmärtää, että työelämän laatu on alueen todellinen kilpailutekijä.
Lue blogiParempi työelämä ei synny itsestään, eikä sitä voi rakentaa yksi taho yksin. Työelämän muuttuessa myös ministeriöiden on arvioitava omaa toimintaansa ja suunnattava voimavaroja sinne, missä voidaan saavuttaa suurin vaikuttavuus.
Lue blogiJos kansantarut ja suullinen perimätieto syntyisivät meidän aikanamme, yksi sankarihahmoista ei olisi prinsessaa ja puolta tai jopa kokonaista valtakuntaa tavoitteleva nuorukainen. Sen sijaan lukisimme lapsillemme satuja suuresta muuttujasankarista, joka resilienssi ja antifragiliteetti aseinaan kävisi toimintakentän murroksessa toivottomalta tuntuvaan taistoon ilmastonmuutoksen, pandemioiden, sotien ja tuontitullien synnyttämiä haasteita vastaan taatakseen liiketoiminnan tuottavuutta ja lisäarvoa osakkeenomistajille.
Lue blogiSitra julkaisi vuoden 2026 alussa megatrendit, jotka haastavat meitä uudistumaan myös työelämän kannalta. Osallistuin Kuopiossa Savonia-ammattikorkeakoululla järjestettyyn kisakatsomoon, missä megatrendit esiteltiin kaikelle kansalle. Työelämän kannalta itselleni jäi ajatuksia kytemään mahdollisuuksista rakentaa sellainen työelämä, joka tukee ihmisen ja luonnon hyvinvointia, ja jossa elinikäinen oppiminen on avain menestykseen. Sitran megatrendit ovat: suuntana pitkäikäisten yhteiskunta, ympäristökriisi pakottaa sopeutumaan ja uudistumaan, tekoäly mullistaa yhteiskunnan perustaa ja maailmanjärjestyksen murros mittaa demokratian voiman.
Lue blogiDigitalisaatio muuttaa työelämää nopeammin kuin moni edes huomaa. Usein katseet kohdistuvat teknologiaan – tekoälyyn, automaatioon ja dataan – aivan kuin ne itsessään ratkaisivat työelämän haasteet tai loisivat niitä. Todellisuudessa teknologia ei paranna eikä heikennä työelämää. Muutos syntyy siitä, miten me ihmiset, organisaatiot ja yhteiskunta päätämme muutosta johtaa.
Lue blogiOsallisuus on suosittua, koska se tarkoittaa, että työntekijät aidosti kokevat olevansa mukana ja vaikuttamassa organisaation toimintaan, päätöksentekoon ja kehittämiseen. Osallisuus sisältää myös merkityksellisyyden tunteen ja liittyy vahvasti työhyvinvointiin, sitoutumiseen ja lopulta organisaation tuloksellisuuteen.
Lue blogiLaatu on moniulotteinen ja kiinnostava käsite. Meillä jokaisella on henkilökohtainen näkemyksemme siitä, mitä pidämme laadukkaana tai millaista laatua odotamme eri tilanteissa. Tiedämme myös, miten kriittistä laatutason ylläpitäminen voi olla esimerkiksi terveydenhuollossa tai tuotantolinjastolla. Aivan viime aikoina keskusteluun on noussut myös työelämän laatu. Mistä silloin puhutaan ja mitä se arjessa tarkoittaa?
Lue blogiTyöelämän kysymys ei ole, osallistetaanko riittävästi, vaan milloin osallistetaan. Liiallinen määrä ei lisää vaikuttavuutta – oikea rytmi lisää. Kun keskustelut, päätökset ja oppiminen ajoittuvat oikein, syntyy liike, joka tekee työstä kevyempää ja tuloksellisempaa. Todellinen osallisuus on rytmiälyä: kykyä tunnistaa, milloin keskustelu, päätös ja oppiminen tapahtuvat oikeaan aikaan – oikeiden ihmisten, oikeassa kohdassa ja oikealla syvyydellä.
Lue blogiOlet kenties ollut tilanteessa, jossa kuulet tai tutustut sinulle tuntemattoman henkilön ura- tai yrittäjätarinaan – ja jotain tapahtuu sinussa. Kenties löydät tarinasta ripauksen rohkaisua, uteliaisuutta, toivoa ja uusia unelmia sekä näkökulmia. Jäät mahdollisesti pohtimaan olisiko tällainen uramaisema myös sinun näköisesi tai voisitko tällaisessa maisemassa hyödyntää parhaiten omia vahvuuksiasi. Ryhdyt peilaamaan omia kokemuksia toisen ihmisen tarinaan ja koettuun maisemaan.
Lue blogiMoni meistä on varmasti kuullut kiitospuheen elämänsä varrella, kun yhteistyö, hanke, projekti tai työsuhde on tullut päätökseensä. Hyvä puhe nostaa esiin tekijät, yhdessä matkan varrella opitut asiat sekä yhteisen saavutuksen merkityksellisyyden. Mutta miksi ihmeessä hankkeen tulisi pitää kiitospuhe etukäteen, ja kenelle se tulisi pitää? Tässä blogissa kerron, mitä kiitospuheen teosta voi oppia, kun sen tekee yhdessä tiimin kanssa.
Lue blogiOletko koskaan pysähtynyt miettimään, onko työ sinulle arvo sinänsä vai onko työ sinulle välinearvo, jonka avulla hankit tai toteutat itsellesi merkityksellisiä asioita? Jarno (nimi muutettu) on oman alansa vankka ammattilainen ja arvostettu toimialallaan. Kaikki ulkoiset elementit, joilla menestystä voisi kuvata, kuvaavat Jarnoa, hänen työuraansa ja elämäänsä. Jarno kokee kuitenkin arvotyhjiötä. Ihan kuin jokin puuttuisi, vaikka kaikki ulkoiset elementit ovat enemmän kuin kohdallaan.
Lue blogi
