Kohti parempaa työelämää – perhe-elämä huomioiden

Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeen Henna Kymäläinen, projektipäällikkö, poseeraa ammattimaisesti työympäristössään. Yhteystiedot: henna.kymalainen@ely-keskus.fi, 050 524 0953

Kohti parempaa työelämää – perhe-elämä huomioiden

Suomessa otettiin merkittävä askel kohti tasa-arvoisempaa vanhemmuutta vuonna 2022 uuden vanhempainvapaamallin myötä. Uudistus mahdollistaa kummallekin vanhemmalle yhtä pitkän vanhempainvapaan: molemmat vanhemmat saavat 160 arkipäivää vanhempainrahaa, ja he voivat myös siirtää siitä osan toiselle vanhemmalle. Tavoitteena on tasata vanhemmuuden jakautumista ja tukea molempien vanhempien osallistumista lapsen varhaisvuosiin. Samalla pyritään purkamaan sukupuolittuneita rooleja työelämässä ja kotona.

Lue blogi

Parempi työelämä

Työtä luontouttamalla parempaa työelämää ja työhyvinvointia? ”Ehdottomasti jatkoon!”

Hämeenlinnan kaupungin henkilöstö vietti viime toukokuussa ensimmäistä kertaa yhteistä Luontotyöpäiväviikkoa. Teemaviikon aikana henkilöstöä kannustettiin omatoimiseen työn ”luontouttamiseen” eli viemään työtä ja työntekijöitä kohden luontoa. Viikon tavoitteena oli vahvistaa työhyvinvointia luontolähtöisesti ja luonnon lukuisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia hyödyntäen. Suomalaista Luontotyöpäiväviikkoa vietetään jälleen 19.-23.5.2025.

Lue blogi

Parempi työelämä

Tiimiläistaidot hanketyössä – projektin menestyksen salainen ainesosa

Hanketyö – tehtävä, jolla on selkeä tarkoitus ja kirkas tavoite. Kuulostaa tehokkaalta ja tavoitteelliselta. Parhaimmillaan se on juuri sitä. Mutta kaikki, jotka ovat joskus tehneet projektityötä, tietävät, että kulissien takana hanketyö on kaikkea muuta: eriäviä näkökulmia, epäselviä vastuita ja sivusta ohjaamista.

Lue blogi

Parempi työelämä

Miksi yritysten tulisi panostaa työyhteisön moninaisuuteen?

Kilpailu on kovaa ja jokaisessa yrityksessä joudutaan miettimään, miten pärjätä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Harvemmin nousee keskusteluun, että työyhteisön monimuotoisuus ja inklusiivisuus ovat myös kilpailukyvyn tekijöitä ja niillä on useita hyötyjä työelämässä niin työntekijöiden kuin yritystenkin kannalta. Mitä nämä hyödyt sitten ovat?

Lue blogi

Parempi työelämä

4 työelämäoppia Islannista Nalle Puhin viisauksia lainaten

Kävimme tutustumassa Reykjavikissa islantilaiseen työelämään, koska tuo tuulinen maa keskellä valtamerta on onnistunut kehittämään työelämää pitkäjänteisesti, mutta rivakasti. Tässä blogissa kokoan kaikista tutustumiskohteistamme neljä yhteistä tekijää, jotka tekevät Islannista aivan erinomaisen esimerkin arkisista käytänteistä, joilla tehdä parasta työelämää. Lainaan näissä nostoissa Nalle Puhin kirjaa ”Pieni kirja viisaudesta”, sillä näissä viisaan pienen karhun pienissä arjen näkökulmissa on ripaus islantilaisen työelämän oppeja. Lopuksi vielä kerron aineksia onnistuneen oppimismatkan reseptiin.

Lue blogi

Parempi työelämä

Työelämän saagaa Islannista

Matkan tarkoitus oli etsiä oppia ja toimintatapoja työelämän kehittämiseen, ennen kaikkea siihen liittyvään hanketoimintaan. Ministeriössä työskentelevänä katsoin asioita työn puolesta myös laajemmasta perspektiivistä, millaista näkemystä voisimme saada kansalliseen työelämän kehittämiseen?

Lue blogi

1990 valmistunut Jón Gunnar Árnasonin veneveistos Reykjavikissa

Parempi työelämä

Benchmark – Lähdimme haltiamaahan hakemaan oppia islantilaisesta työelämästä

Islanti on tunnettu rohkeista työelämänavauksistaan, joten me lähdimme tutustumaan islantilaisten toimiviin työelämän käytänteisiin ja arvioimaan niiden sopivuutta suomalaiseen työelämään. Islannissa asuu melkein puolet vähemmän ihmisiä kuin pääkaupungissamme Helsingissä, joten pienuus ja ketteryys ovat varmasti Islannin etuja kehittämistyössä. Mukanamme benchmark-matkalla olivat ohjaavien ministeriöiden edustajat sekä ohjausryhmän puheenjohtajisto.

Lue blogi

Parempi työelämä

Islantilainen elämänasenne ”Þetta Reddast” – kaikki järjestyy, nosti mieleeni suomalaisen sisun. Eikö näissä kahdessa ole jotain samaa?

Pääsin osallistumaan Parempi työelämä! – koordinaatiohankkeen järjestämälle benchmark-matkalle Islantiin elokuussa 2024. Tavoitteena oli nähdä ja kuulla islantilaisen työelämän käytänteitä ja mahdollisesti tuoda niitä Suomeen. Suhtauduin matkaan vähän skeptisesti. Ei sillä, etteikö Islanti ole ihana maa – on se. Ihmiset ovat ystävällisiä, avoimia ja välittömiä. Olin kuitenkin vieraillut töiden puolesta Islannissa useasti – tosin en ollut päässyt vierailemaan paikallisissa yrityksissä ja organisaatioissa. Matkat olivat pohjoismaista yhteistyötä virkahenkilöiden kesken.

Lue blogi

Kuvassa blogin kirjoittanut Juho Jäppinen

Parempi työelämä

Työmatkarönsyillen hyvinvointia

"Emme lopeta leikkimistä, koska vanhenemme; vanhenemme, koska lopetamme leikkimisen" on Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaneen George Bernard Shawn yksi nykypäivään kantaneista ajatuksista. Tämä ajatus toimikoon innoittajana myös uusien polkujen ja reittien kulkemiseen työmatkoillamme, sillä emme uraudu liikkumisessamme koska vanhenemme, vaan vanhenemme, koska uraudumme liikkumisessamme.

Lue blogi

Parempi työelämä

Yhteisen keskustelun voima – työelämän kadotettu luonnonvara?

Meidän maailmamme muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Kelkassa pysyminen vaatii ihmisiltä enemmän. Työelämässä puhutaan turbulensseista, jotka aiheutuvat niin talouden heilahteluista, luonnon katastrofeista kuin digitalisaation ripeästä kehittymisestä. Jotta kärryillä pysyisi, nousee yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi jarruttaminen. Yhteiset arjen pysäyttämisen hetket ovat tärkeitä, jotta huomaamme ne pisteet, joissa ote voi irrota ja ote hyvään työelämään uhkaa kadota. Yhteinen ihmettely ilmiöiden äärellä auttaa myös niin yhteisen hyvän kehittämisessä kuin sen kehittymisessä.

Lue blogi

Parempi työelämä

Me suomalaiset tykkäämme tehdä itse – helpommalla pääsisi kääntämällä katseet ulkomaille

Suomalaisessa kehittämistyössä on yksi valtavan omaleimainen piirre – itsetekemisen kulttuuri.

Lue blogi

Kolme naisoletettua henkilöä tarkastelee seinää, joka on täynnä muistilappuja – yhteistyötä ja ideointia suomalaisen työelämän kehittämisen hyväksi ESR+ -koordinaatiohankkeessa.

Parempi työelämä

Nuorten työelämäodotukset peilaavat ajankuvaa

Marraskuussa kuulemme Työelämäfoorumi 2024 -tapahtumassa, mitä Suomessa asuvat 15–29-vuotiaat nuoret ajattelevat työelämästä. Minkälaisia kokemuksia heille on jo kertynyt, minkälaisia odotuksia heillä on uralleen ja minkälaista tukea he kaipaavat. Aiheen parissa työskennellessä tuli pohdittua myös omaa työhistoriaa ja nuoruutta. Löysin laatikostani 23 vuotta sitten kirjoittamani äidinkielen esseen ”Mitä nuorilta vaaditaan?”. Esseen kautta sainkin syväsukelluksen 2000-luvun taitteessa eläneen nuoren lukiolaisen mieleen, jota askarruttivat digitalisaatio ja elämän hektisyys.

Lue blogi