Kuvassa Laura Sarparanta
Laura Sarparanta työskentelee Työterveyslaitoksella TYÖ2030 -ohjelmassa päävastuualueenaan eri toimialojen sekä organisaatioiden Tulevaisuusvuoropuhelut. Työssään Laura uskoo avoimen keskustelun voimaan, kun etsitään keinoja ratkaista haasteita ja luoda uutta.

Tulevaisuusvuoropuhelulla uusi työelämän kehittämisstrategia tutuksi

Suomi on saanut uuden kansallisen työelämän kehittämisstrategian, mutta mitä se tarkoittaa työpaikkojen arjessa? Strategian sisältöä on mahdollista avata ja käsitellä Tulevaisuusvuoropuheluiden kautta. Menetelmä tarjoaa toimivan mallin tunnistaa keskeiset muutostavoitteet ja syventää niitä konkreettisiksi toimiksi työpaikoilla. Mikä strategiassa on uutta ja miksi vuoropuhelun mahdollisuuteen kannattaa tarttua?

Strategia – sanahelinää vai mahtava mahdollisuus?

Strategiat ovat kauniita. Ne kirjoitetaan huolella, viimeistellään tarkkaan ja viedään juhlavasti päätöksentekoon. Ne katsovat pitkälle tulevaisuuteen ja lupaavat paljon. Strategiat jäävät kuitenkin helposti pelkiksi sanoiksi, mikäli niistä ei keskustella.

Uusi työelämästrategia – näkökulma kääntyy

Kesäkuun alussa Suomi sai uuden kansallisen työelämän kehittämisstrategian vuoteen 2035. Sen keskeinen ajatus on yksinkertainen, mutta merkittävä: ”Yksilöiden hyvinvointi ja osaaminen synnyttävät organisaation tuottavuuden – ei toisin päin.”

Tämä haastaa pitkään vallinneen ajattelutavan, jossa tehokkuutta kiristetään ensin ja ihmisten jaksamista pohditaan vasta myöhemmin. Tutkimus, käytännön kokemukset ja työpaikkojen keskustelut kuitenkin vahvistavat samaa viestiä: työn laatu, psykologinen turvallisuus ja inhimillinen johtaminen eivät ole “pehmeitä” asioita – ne ovat tuottavuuden ydintä.

Työelämän strategioista on tärkeää käydä vuoropuhelua

TYÖ2030-ohjelma tarjoaa parhaillaan tukea Tulevaisuusvuoropuheluiden järjestämiseen. Kyseessä on tehokas osallistamisen malli, jossa ensin hahmotetaan muutostavoitteita ja sitten syvennetään niitä konkreettisiksi toimiksi. Kehittämisstrategiaan on nostettu 4 muutostavoitetta:

  • Uudet teknologiat uudistumisen ajurina
  • Monimuotoisuus luovuuden lähteenä
  • Nuorille hyvä alku työelämässä
  • Oppiminen työssä siivittää kasvua

Jokaisella työpaikalla olisi hyvä käydä keskustelua siitä, mihin näistä teemoista sen kannattaa tarttua saadakseen siivitystä kohti parempaa huomista.

Mitä vuoropuhelu käytännössä tarkoittaa?

Vuoropuhelun keskiössä on käydä eri työntekijäryhmien voimin keskustelua siitä, millaista työn arkea halutaan rakentaa ja mitä työpaikoilla voidaan itse tehdä asian edistämiseksi. Kun työpaikat itse tunnistavat omat kehittämiskohteensa ja rakentavat ratkaisuja yhdessä, syntyy todellista muutosta. Vuoropuhelu koostuu kahdesta tapaamisesta ja niiden suosituspituus on 1,5h. Tapaamiset järjestetään pääosin etänä.

Mitä vuoropuhelulla voidaan saavuttaa?

Todellisuutta ei ratkaista strategiapapereissa – se ratkaistaan työpaikkojen arjessa maanantaiaamuna, tiimipalaverissa tai kiireen keskellä tehdyissä pienissä valinnoissa.

Onnistunut arki on jatkossa sitä, että

  • uskalletaan kokeilla ja oppia uutta
  • työn tekeminen muuttuu sujuvammaksi
  • johtaminen on inhimillisempää
  • ihmiset kokevat pystyvänsä vaikuttamaan ja jaksavansa

Lue lisää!  TYÖ2030 – Uutinen – Työelämän kehittämisen tulevaisuusvuoropuhelut

TYÖ2030 -ohjelman uutisia, materiaaleja, vinkkejä ja tapahtumia voit seurata LinkedInissä ja tekemällä uutiskirjetilaus. Myös Lauran löydät LinkedInistä.