Hankkeessa tehdyt havainnot kerätystä aineistosta ovat samansuuntaisia; yrityksillä on intoa ja kyvykkyyttä ottaa käyttöön uudenlaisia digitaalisia teknologioita ja yrityksillä on myös valmiuksia käsitellä työhyvinvointia osana strategisia johtamisprosesseja. Haasteena kuitenkin on, että arjen kiireissä näitä kyvykkyyksiä ei saada riittävällä tavalla valjastettua käyttöön.
DigiKyvykäs-hankkeessa nähdään, että uusien digitaalisten teknologioiden aiheuttamien vaarojen ja uhkien systemaattista arviointia ja hallintaa olisi mahdollista kehittää esimerkiksi kiinnittämällä huomiota suunnittelukyvykkyyksiin.
“Monille yrityksille ovat jääneet varsin vieraiksi ergonomian suunnittelustandardit, jotka liittyvät esimerkiksi biomekaniikkaan, antropometriaan, henkiseen ja kognitiiviseen kuormitukseen sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutukseen,” hankkeen projektipäällikkö, dosentti Arto Reiman kuvailee.
Ergonomiastandardien huomioiminen
Hyödyntämällä ergonomiastandardeissa esitettyä tietoa, pk-yritykset voisivat paremmin tunnistaa niitä eri tilanteita, joissa ihmiset ovat vuorovaikutuksissa digitaalisten teknologioiden kanssa, ja pohtia miten tällaisia tilanteita voitaisiin systemaattisemmin kehittää.
Reimanin mukaan mahdolliset suunnittelun ja johtamisen puutteet näkyvät esimerkiksi siinä, miten hyvin yrityksissä ymmärretään kognitiivisen (ja myös fyysisen) kuormituksen nykytilaa sekä osataan tunnistaa niihin liittyviä akuutteja kehitystarpeita.
”Jatkossa DigiKyvykäs-hankkeessa tullaan keskittymään juuri tämänkaltaisiin haasteisiin; syksyn 2025 aikana hanke tarjoaa kohdeyrityksille pilotoitavaksi uusia koulutusmateriaaleja, jotka ohjaavat yrityksiä ja niissä toimivia avainhenkilöitä kehittämään kyvykkyyksiään”, Arto vinkkaa. Myöhemmin materiaalit avataan myös julkiseen käyttöön.
Arto on avannut aihetta laajemmin METSTAn vieraskynätekstissä: Ergonomiastandardit luovat polkua kohti ihmiskeskeistä Teollisuus 5.0 -työelämävisiota