Johtamisen seuraava taso ei ole ketteryys, vaan rytmi. Rytmiäly on kyky käyttää organisaation aikaa, energiaa ja osaamista viisaasti. Se luo rakenteen, jossa osallistaminen tuottaa päätöksiä, ei kuormitusta.
Yhdessä organisaatiossa tämä tarkoitti rohkeaa päätöstä luopua isoista, koko yrityksen työpajoista. Tilalle tuotiin täsmähetket – lyhyet, rajatut keskustelut niille, joiden arkeen muutos vaikutti suoraan. Päätöksiä syntyi viikkoja nopeammin, ja osallistujat sanoivat ensi kertaa: “Meitä ei vain kuultu, meitä myös kuunneltiin.” Oikealla ajoituksella organisaatio vapautti aikaa, paransi tulosten laatua ja vahvisti yhteisöllisyyttä – juuri rytmiälyn ytimessä.
Luottamuksen arkkitehtuuri: näkyvyyttä siihen, mitä kuuleminen muutti
Johtamisen vahvin teko on tehdä näkyväksi se, mitä ihmisten näkemykset muuttavat. Sitä kautta rakentuu luottamuksen arkkitehtuuri – näkyvä vaikutusketju, jossa näkemyksistä syntyy päätöksiä, päätöksistä tekoja ja teoista tuloksia.
Erään organisaation johtoryhmä aloitti käytännön, joka nosti osallisuuden seuraavalle tasolle: he julkaisivat joka kuukausi kolme asiaa, jotka oli toteutettu henkilöstön ideoiden ja palautteen pohjalta. Pieni, toistuva teko sai aikaan suuren muutoksen – aloitteellisuus kasvoi, keskustelut muuttuivat teoiksi ja ihmiset alkoivat seurata, mitä palautteesta tällä kertaa syntyi. Kun vaikutusketju tuli näkyväksi, luottamus vahvistui ilman yhtäkään uutta ohjelmaa.
Kuka teillä päättää, milloin osallistetaan ja millä perusteella?
Tämä kysymys erottaa muodollisen osallistamisen todellisesta vaikuttamisesta. Kun osallistaminen tapahtuu oikealla hetkellä ja oikealla tasolla, organisaatio toimii yhteisen rytmin varassa – päätökset kirkastuvat, energia vapautuu ja yhteistyö syvenee. Rytmiäly on ennen kaikkea johtamisen ajoituskykyä: taitoa tietää, milloin on keskustelun, päätöksen ja oppimisen aika.
Aloita tästä – kaksi käytännön tekoa rytmiälyn vahvistamiseksi
- Tee näkyväksi, miten ideat etenevät
Valitse yksi kehitysaihe ja seuraa sen kulkua viikon ajan: mitä päätettiin, mitä kokeiltiin ja mitä opittiin.
Kerro tulos yhteisesti – hetkessä, jossa ihmiset sen myös kokevat.
Näin syntyy tunne: täällä ideat liikkuvat ja näkyvät toiminnassa. - Luo organisaation “rytmitaulukko”
Listaa, missä kohdissa osallistamista tarvitaan – strategiasta palveluprosesseihin ja työhyvinvointiin.
Nimeä kuhunkin vaiheeseen ne ihmiset, joiden tieto ja kokemus ovat ratkaisevia.
Tämä yksinkertainen kartta paljastaa heti, missä organisaation osallistamisen rytmi on epätasapainossa – ja missä sen vahvuus jo näkyy.
Rytmiäly tekee työstä kevyempää ja tuloksellisempaa
Parempi työelämä rakentuu oikeasta rytmistä. Johtamisen seuraava taso on osallistamisen rytmiäly – kyky ajoittaa keskustelut, päätökset ja oppiminen niin, että organisaation energia suuntautuu eteenpäin.
Kun oikeat ihmiset ovat mukana oikeassa kohdassa ja oikealla syvyydellä, luottamus kasvaa, päätökset nopeutuvat ja työ alkaa virrata omalla voimallaan. Se on uuden työn näkymätön taito – ja tulevaisuuden johtamisen kilpailuetu. Rytmiäly ei synny rakenteista, vaan ihmisistä, jotka uskaltavat pysähtyä samaan hetkeen. Rytmiäly syntyy ennen kaikkea kohtaamisista – hetkistä, joissa joku pysähtyy kuulemaan ja toinen uskaltaa kertoa. Organisaatio alkaa virrata, kun ihmiset alkavat hengittää samaan tahtiin.
Tämä ajatus syntyi Paremman työelämän jäljillä -webinaarissa, kun pohdimme mistä osallisuus työssä kumpuaa. Oivalsin, että kyse ei ole määrässä vaan rytmissä: milloin ihmiset pääsevät mukaan ja miten ideat muuttuvat teoiksi. Tästä syntyi käsite osallistamisen rytmiäly – uuden työn näkymätön taito.
Kirjoittaja: Nina Viskuri, Proinno Oy:n toimitusjohtaja ja johtamisen uudistaja. ”Uskon, että työn sujuvuus on organisaation todellinen kilpailukyky – ja osallistamisen rytmiäly sen käyttövoima.”
Kuuntele Paremman työelämän jäljillä -jakso Spotifyssa tai YouTubessa.