Oppimisvaikeuksiin liitetään yleisesti harhaluulo, että ne katoaisivat ihmisestä, kun hän siirtyy opinahjosta työelämään. Näinhän ei ole. Oppimisvaikeudet ovat neurologinen eroavaisuus, ja ne ovat osa ihmistä läpi koko elämän. Ihmisillä on myös vääriä käsityksiä siitä, mitä lukivaikeus on. Minä en ole tyhmä, laiska tai kykenemätön oppimaan. Se, että minulle lukeminen ja kirjoittaminen on hidasta ja kirjoittaessani sattuu virheitä, määrittää tänä päivänä todella vähän sitä, millainen työntekijä olen. Nykyään esimerkiksi työkaverini ChatGPT pitää huolen, ettei teksteissäni ole enää virheitä.
Lukivaikeuteni on tehnyt minusta viestijän, joka haluaa tekstin selkeäksi ja ilman turhaa täytettä. Samalla periaatteella teen itsekin työtäni. Huomaan hahmottavani isoja kokonaisuuksia ja palastelevani ne helposti käsiteltäviin osiin. Minua ei kiinnosta kuulostaa tärkeältä, joten en koe tarvetta piilottaa epävarmuutta asiantuntijajargoniin. Tavoitteeni on aina ilmaista asiat niin, että vastaanottajan on mahdollisimman helppo ymmärtää ne.
ADHD:hen ja autismiin on jo onnistuttu liittämään piirteitä, joita tämän päivän työelämä arvostaa: luovuus, intensiivinen keskittyminen ja tehokkuus. Lukivaikeudet sen sijaan jäävät usein näkymättömiksi tai mielletään pelkästään haasteiksi. Todellisuudessa niihin liittyy myös taitoja ja oivalluksia, joista työelämä voisi hyötyä. Lukivaikeuden vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä, ja juuri se tekee siitä viestimisen kannalta haastavaa. Ei voida suoraan määritellä, millaisia piirteitä lukivaikeuksinen työntekijä omaa, eikä sitä, kuinka vaikeaa lukeminen tai kirjoittaminen hänelle on. On hyvä muistaa, että lukivaikeus on vain yksi ominaisuus ihmisen monien muiden joukossa. Se ei määritä, kuka ihminen on tai mihin hän työssään pystyy. Varmaa kuitenkin on, että jokainen lukivaikeuksinen on kehittänyt omia tapojaan, jotka auttavat arjessa ja työssä.
Vaikeutta ei tarvitse säikähtää
Vaikka sanassa oppimisvaikeus on sisällä sana vaikeus, se ei tarkoita automaattisesti vaikeutta, hankaluutta tai lisäkustannuksia. Arvioiden mukaan joka viidennellä työntekijällä on jonkinlaisia oppimisen vaikeuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 20 hengen työyhteisössä on lähes sataprosenttisen varmaa, että joku tarvitsee selkeämpiä ohjeita ja oppimisen tukea.
Me elämme kognitiivisesti kuormittavaa aikaa. Nykyinen työarki on täynnä kiirettä, keskeytyksiä ja multitaskaamisen vaatimuksia. Erilaisten digitaalisten ohjelmien välillä tapahtuvat siirtymät sekä niiden jatkuvat päivitykset, toistuvat ilmoitukset ja useisiin kanaviin hajautettu tieto heikentävät keskittymiskykyä ja vähentävät työn tehokkuutta.
Oppimisvaikeuksien ymmärtäminen voi auttaa organisoimaan työtä siten, että se palvelee kaikkia, vähentää kuormitusta ja lisää tehokkuutta. Annan konkreettisen esimerkin: jos työohjeistus on monimutkainen ja tiheästi tekstiä sisältävä manuaali, lukivaikeuksinen tai hahmottamisvaikeuksinen työntekijä tuskastuu jo heti alussa. Toisaalta tänä päivänä ihmisen ei tarvitse olla oppimisvaikeuksinen, jotta tekstirikkaat manuaalit aiheuttavat tuskastumista. Mikäli työturvallisuudesta viestitään hankalasti, se on itsessään jo työturvallisuusriski. Onneksi pienillä asioilla voi saada aikaan suuria vaikutuksia. Erilaisten oppijoiden liitto on ollut mukana kehittämässä esimerkiksi Saavutettavan viestinnän vinkkilistaa. Työssä oppiminen sujuvaksi -materiaalipankin avulla työpaikat voivat kehittää oppimisvaikeudet ja työntekijöiden moninaisuuden huomioivaa työkulttuuria.
Kun työstä tehdään selkeämpää, hyötyvät kaikki
Kun teemme työstä selkeämpää ja ymmärrettävämpää oppimisvaikeuksien näkökulmasta, teemme itse asiassa palveluksen ihan kaikille. Vähemmän turhautumista ja väärinymmärryksiä, enemmän sujuvuutta ja ymmärrystä työssä. Oppimisvaikeus ei ole este, vaan yksi näkökulma siihen, miten voimme rakentaa parempaa työelämää yhdessä.
Kirjoittaja Jenni Janakka on viestintävastaavana Erilaisten oppijoiden liitossa