Kuvassa Outi Wallin
Kuvassa Outi Wallin
Hankesankarit

18.12.2025

Osallisuus tarkoittaa yhdessä suunnittelua, tekemistä ja toteuttamista eli yhdessä olemista

Osallisuus on suosittua, koska se tarkoittaa, että työntekijät aidosti kokevat olevansa mukana ja vaikuttamassa organisaation toimintaan, päätöksentekoon ja kehittämiseen. Osallisuus sisältää myös merkityksellisyyden tunteen ja liittyy vahvasti työhyvinvointiin, sitoutumiseen ja lopulta organisaation tuloksellisuuteen.

Osallisuus on kuitenkin vaikeaa, eikä synny itsestään. Sen toteutumisessa on lukuisia haasteita, kuten esimerkiksi hierarkkinen organisaatiokulttuuri, pelko vallan menettämisestä, läpinäkyvyyden puute, kiire ja kuormittavuus, näennäisosallisuus, jolloin kuullaan, mutta ei vaikuteta sekä myös osaamisen puute. Osallisuus vaatii rohkeutta ja osaamista yhdessä tekemiseen ja olemiseen.

Osallisuuden taidot vaativia taitoja

Osallisuus vaatii sekä yksilöllisiä, yhteisöllisisä että esihenkilö- ja johtamistaitoja ja valmiuksia. Osallisuus ja osallisuuden taidot voi sisällyttää laajasti organisaation toimintatapoihin, prosesseihin ja organisaatiokulttuuriin, huomioiden kuitenkin sen muoto ja laajuus tilanteen mukaan.

Keskeiset taidot osallisuuden edistämiseksi lähtee vuorovaikutuksesta ja dialogitaidoista. Kuuntelemisen taito on aktiivista ja tarkoituksellista toimintaa, jonka tuloksena on luottamus ja psykologinen turvallisuus. On tärkeää osoittaa keskittynyt läsnäolo, kehonkieli ja katsekontakti, jolla osoitat toisen arvostamista. Kuuntelussa keskiössä ei ole valmistella omaa vastausta, vaan tavoite on ymmärtää toisen ajattelutapaa. Avoimien kysymysten esittäminen rohkaisee osallistumaan ja osoittaa kiinnostusta. Osaamista tarvitaan myös ”rivien välistä” kuunteluun, jolloin kuulija huomio sanat, puheen ja kehonkielen sävyt. Tiivistämällä ja palautteen antamisella voi varmistaa, että tulkinta on oikea.

Dialogi- ja empatiaosaaminen on ratkaisevaa. Dialogissa tärkeintä on rakentaa yhteinen ymmärrys ja valmius tarkastella asioita eri näkökulmista. On vaikea taito sietää erimielisyyttä, pysähtyä, asettua toisen asemaan ja ymmärtää erilaisia kokemuksia. Kuitenkin tämä osaaminen luo turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa kuulumisen kokemusta.

Organisaatiossa tarvitaan osallistamisen taitoja erityisesti esihenkilöiltä. On tärkeää olla tahto ja taito luoda tilaisuuksia, joissa jokainen voi esittää ajatuksensa. Ollaan osallistamisen ytimessä, kun on kyky fasilitoida ryhmäkeskusteluja ja päätöksentekoa niin, että ääniä ei hukata.

Yhteisötasolla tarvitaan osallistavaa toimintakulttuuria sekä itsensä johtamisen osaamista. Läpinäkyvät ja tiedostetut organisatoriset toimintatavat edistävät osallisuutta ja oman roolin ja vastuun ymmärtäminen sen rakentamisessa on tärkeää. Osallisuus ei ole vain odottamista, vaan myös oma-aloitteisuutta. Lisäksi on huolehdittava yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksista ja huomioida moninaisuus ja inkluusio.

Johtamisen näkökulmasta osallisuus vaatii strategista ulottuvuutta, jatkuvaa luottamuksen rakentamista, fasilitointia, valmentavaa otetta ja etenkin kykyä jakaa valtaa ja vastuuta. Osaamista johto ja esihenkilöt tarvitsevat etenkin tiettyjen psykologisten, rakenteellisten ja käytännön johtamisen jännitteisiin. Päätösvallan jakaminen voidaan kokea uhkaavaksi, sillä liiallinen osallistaminen voi hidastaa päätöksentekoa ja se voi muuttua vähemmän ennakoivaksi. On vaikeaa arvioida, milloin päätösvaltaa kuuluu jakaa ja milloin johtaa määrätietoisesti. Osallisuus kuitenkin epäonnistuu, mikäli henkilökunta ei usko, että mielipiteillä on merkitystä. Avoin osallisuus voi myös tuoda esiin tunteita, erilaisia intressejä ja jopa ristiriitoja. Näissä tilanteissa johto tarvitsee taitoja sietää ja ohjata tunteita, olla puolueeton ja varmistaa turvallinen ilmapiiri. Kaiken kaikkiaan osallistava organisaatiokulttuuri muuttaa johtamista ja johdon roolia ratkaisijasta, tietäjästä ja ohjaajasta kysyjään, fasilitoijaan ja mahdollistajaan.

Osallisuuden teesit

Osallisuus korostuu erityisesti strategiatyössä, kun haetaan yhteistä suuntaa ja tavoitteita. Se toimii kehittämisprojekteissa, kun etsitään innovatiivisia ideoita ja uusia ratkaisuja. Osallisuus monipuolistaa arjen päätöksentekoa ja nostaa esiin uusia tapoja työn organisointiin ja toimintatapoihin. Osallisuus edistää myös yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista ja osaamisen kehittämistä. Osallisuus vaatii taitoja, joita voi harjoitella ja arvioida.

Osallisuus on itsessään monimuotoista. Se ei ole yksi malli, vaan joukko erilaisia tapoja toimia, olla mukana. Osallisuuden edistämistä auttavat edellä esitetyt taidot sekä sen keskeiset teesit:

  • Osallisuus on kuuntelua, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista
  • Osallisuus on yhteissuunnittelua ja -kehittämistä,
  • Osallisuus on yhdessä tekemistä ja toteuttamista,
  • Osallisuus on yhdessä reflektointia ja arviointia
  • Osallisuus on etenkin osaamista yhdessä olemiseen niin läsnä kuin etänä

Kirjoittaja: Outi Wallin, YTT, Työhyvinvoinnin ja johtamisen asiantuntija, TKI-Projektipäällikkö,
valmentaja/kouluttaja: Osaamista voi harjoitella, sillä oppiminen on antoisa prosessi!