Suomen talous on pitkään kulkenut alavireisesti, mutta vihdoin olemme varovaisen kasvun tiellä. Samalla geopoliittinen tilanne muistuttaa meitä siitä, ettei kukaan toimi tyhjiössä – kansainväliset kriisit heijastuvat väistämättä myös Suomeen. Siksi tarvitsemme tulevaisuudenuskoa, rohkeutta ja kykyä tarttua uusiin mahdollisuuksiin.
Työelämä ja talouskasvu kulkevat käsi kädessä
Talouden kasvua haetaan ennen kaikkea innovaatioiden kautta. Mutta miten luodaan työympäristö, joka aidosti synnyttää uusia oivalluksia? Miten ideat muutetaan käytännön ratkaisuiksi, jotka tuottavat arvoa ja tulevat oikeasti käyttöön? Ja kuinka varmistamme, että yritykset pysyvät avoimina uusille innovaatioille myös jatkossa?
STM ja TEM ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä työelämän kehittämiseksi. Yhteistyössä toteutetaan myös työelämän kehittämisen Euroopan sosiaalirahasto ESR+ -ohjelmaa. Kilpailukyvyn ja kasvun taustalla on tuottavuuden parantuminen – ja tuottavuus puolestaan rakentuu työhyvinvoinnille. Tutkimuksissa on toistuvasti osoitettu, että hyvinvoiva henkilöstö on tuottavampi, ja että työhyvinvoinnin parantaminen näkyy organisaatioiden tuloksissa.
ESR+ vauhdittamassa Suomen kasvua
STM:ssä ja TEM:ssä uskotaan, että myös ESR+ -ohjelman kautta voidaan antaa vauhtia Suomen talouskasvulle. Kehityshankkeet tuottavat arvokasta tietoa siitä, mitkä tekijät edistävät samanaikaisesti työn tuottavuutta ja työhyvinvointia.
Hankkeiden ei kuitenkaan kuulu olla irrallisia kokeiluja. Niiltä odotetaan vaikuttavuutta ja laajempaa hyötyä. Tässä kohtaa Parempi työelämä -koordinaatiohanke astuu kuvaan.
Koordinaatiohanke tukee, kokoaa ja vahvistaa
Parempi työelämä! -koordinaatiohanke tukee valtakunnallisia ESR+ -hankkeita niiden koko elinkaaren ajan. Se sparraa, kokoaa yhteen hyviä käytäntöjä ja auttaa niiden levittämisessä. Näin varmistetaan, että hankkeiden tulokset todella hyödyttävät työpaikkoja laajasti.
Koordinaatiohanke arvioi kehittämishankkeiden vaikuttavuutta työelämän laadun indeksiä hyödyntämällä. QWL-indeksin avulla koordinaatiohanke auttaa tunnistamaan yritysten kehittämistarpeita ja tukee organisaatioiden kasvua ja uudistumista. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uusien toimintatapojen käyttöönottoa tai teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä arjen työssä. Tuloksena syntyy tuottavampia, joustavampia ja hyvinvoivempia työpaikkoja.
Kirjoittaja: neuvotteleva virkamies Päivi Hämäläinen sosiaali- ja terveysministeriöstä