Työelämän laadun indeksin eli QWL-indeksin avulla voidaan näyttää työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välinen yhteys; indeksi toimii henkilöstön suorituskykymittarina. QWL-indeksi myös kertoo mikä osa työn ääressä vietetystä ajasta on tehollista työaikaa. Työelämän laadun indeksi on tieteellisesti validoitu ja perustuu motivaatioteoriaan.
“Huhtikuun alussa 2026 kehittämishankkeiden arvioinnissa on mukana yhteensä 509 yritystä ja olemme mitanneet 2499 työntekijän työelämän laadun indeksin”, summaa Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeen projektipäällikkö Henna Kymäläinen.
Työelämän laadun indeksin keskiarvo työntekijöillä on 63,86%; tulos korreloi hyvin suomalaisten keskimääräisen työelämän laadun indeksin kanssa, joka on noin 60%. Työelämän laadun indeksin ollessa 40-64% työhyvinvoinnissa ja tuottavuudessa on paljon kehitettävää.
“Kehittämishankkeisiin on siis hakeutunut mukaan oikeita kohdeyrityksiä, joilla on mahdollisuus nostaa työntekijöiden työhyvinvointia ja tuottavuutta”, Henna arvioi.
Naisia kehittämishankkeissa on yhteensä 1218, miehiä 1192 ja muita 89. Muut-kategoriaan kuuluvat sekä he, jotka eivät ole halunneet sukupuoltaan ilmoittaa, että muun sukupuoliset. Kehittämishankkeiden toimet eivät ole siis kohdistuneet vain toiseen sukupuoleen, vaan tasaisesti molempia sukupuoli on mukana.
Kehittämishankkeiden toimenpiteet kohdistuvat teeman mukaisesti työntekijätasolle
Kehittämishankkeissa on mukana eniten työntekijöitä, 63% osallistujista. Esihenkilöitä on noin 19% ja yrittäjiä noin 7%. Kehittämishankkeissa mukana olevista työntekijöistä 40% on käynyt ammatillisen koulutuksen. 24% työntekijöistä on alempikorkeakoulututkinto ja 14% työntekijöistä on ylempikorkeakoulututkinto.
Kokonaisuutena tulokset osoittavat, että valtakunnalliset kehittämishankkeet kohdentuvat oikeisiin organisaatioihin ja henkilöstöryhmiin, joissa työelämän laadun parantamiselle on selkeä tarve ja potentiaali. Jatkuva mittaaminen ja kehittämistoimenpiteiden systemaattinen arviointi mahdollistavat vaikuttavuuden seuraamisen sekä parhaiden käytäntöjen levittämisen laajemmin suomalaiseen työelämään. Näin voidaan edistää sekä työntekijöiden hyvinvointia että organisaatioiden kestävää tuottavuutta pitkällä aikavälillä ja osoittaa että muutokset on saatu aikaan ESR+ rahoitteisten hankkeiden avulla.
Lue lisää hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnista.