Alueiden välinen kilpailu osaajista on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Enää ei riitä hyvä sijainti, infrastruktuuri tai investointien houkuttelu. Yhä ratkaisevammaksi tekijäksi on noussut jokin paljon inhimillisempi: ihmisten kokemus työelämästä. Toisin sanoen alueet eivät kilpaile vain yrityksistä – ne kilpailevat siitä, miltä työ tuntuu.
Talouden murros on muuttanut kilpailun luonnetta
Teollisessa taloudessa menestys perustui tuotantoon ja sijaintiin. Tietotaloudessa keskiöön nousi osaaminen. Nyt olemme siirtymässä kokemustalouteen, jossa ratkaisevaa on työn arki: kokemus, merkitys ja hyvinvointi. Elämme kokemustaloudessa, mikä tarkoittaa sitä, että nyt alueet kilpailevat siitä, mikä alue voi tarjota parasta työelämäkokemusta.
Työelämän laatua kehittämällä voimme tarjota parhaan työelämäkokemuksen
Työelämän laatu on yksinkertaisesti ihmisen kokemus työstä. Se ei ole yksi mittari tai yksittäinen kehityshanke, vaan kokonaisuus, joka rakentuu monesta tekijästä kuten hyvinvoinnista, vaikutusmahdollisuuksista, työn merkityksellisyydestä, johtamisen laadusta ja työn ja muun elämän tasapainosta.
On tärkeää muistaa, että kokemus on aina subjektiivinen. Se, mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle. Siksi työelämän kehittämisessä ei ole yhtä oikeaa mallia – tarvitaan herkkyyttä kuunnella ihmisiä.
Suomella ei ole varaa heikkoon työelämän laatuun
Suomen tuottavuuden nostaminen on valtakunnallisesti keskeinen talouskasvun ja hyvinvoinnin turvaamisen väline. Suomi on tuottavuuskehityksessään muita Pohjoismaita jäljessä ja helpoin keino parantaa tuottavuutta olisi lähteä keskittymään työelämän laadun kehittämiseen. Työelämän laatu ei näy vain viihtyvyydessä – sillä on suoria vaikutuksia organisaatioiden ja alueiden menestykseen.
Kun työelämän laatu on heikko, ihmiset eivät välttämättä lähde heti pois. Sen sijaan he vetäytyvät henkisesti. Sitoutuminen heikkenee, rekrytointi hidastuu ja kallistuu, ja organisaatioihin syntyy vaihtuvuutta. Samalla arvokasta hiljaista tietoa katoaa. Kun työelämän laatu on kunnossa, vaikutukset kääntyvät päinvastaisiksi.
Ihmiset sitoutuvat, viihtyvät ja suosittelevat aluetta tai työnantajaa muille. Yritykset saavat kilpailuetua osaajista. Hyvinvoivat työntekijät ovat luovempia, mikä lisää innovaatioita ja samalla tuottavuus paranee. Kyse ei siis ole pehmeistä arvoista – vaan kovasta kilpailukyvystä.
Esimerkit osoittavat suunnan selvästi. Alueet, jotka panostavat ihmisten hyvinvointiin, houkuttelevat osaajia niin kotimaasta kuin kansainvälisesti. Yritykset, joissa johtaminen on laadukasta, kasvavat nopeammin. Yhteisöt, joissa ihmiset kokevat kuuluvansa joukkoon, pysyvät elinvoimaisina.
Kirjoittaja on Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeen projektipäällikkö Henna Kymäläinen