Seminaari kokosi yhteen matkailu-, ravitsemis- ja talousalan toimijoita, asiantuntijoita ja tutkijoita pohtimaan, millaista työelämää tekoälyn avulla ollaan rakentamassa. Keskustelun perusteella yksi asia nousi kirkkaasti esiin: tekoäly ei ole työelämässä vain teknologiaa. Se on myös osaamista, valintoja, vastuuta ja työn arkea.
Tämä näkökulma on tärkeä myös Parempi työelämä -keskustelussa. Parempi työelämä ei synny pelkästään uusista välineistä, vaan siitä, miten niitä käytetään ja millaisin periaattein niitä tuodaan osaksi työtä.
Tekoälystä on tullut uusi työelämätaito
Seminaarin avauksessa korostui ajatus siitä, että tekoälystä on nopeasti muodostumassa yleinen kansalais- ja työelämätaito. Samalla sen käyttö etenee usein nopeammin kuin yhteinen ymmärrys siitä, mitä vaikutuksia sillä on.
TyhyTeko-hankkeen kokemukset osoittavat, että marata-alan pk-yrityksissä kiinnostus tekoälyä kohtaan on suurta, mutta tieto ja varmuus sen hyödyntämiseen vaihtelevat. Kokeiluja on tehty muun muassa perehdytysboteilla, tekoälyavusteisella viestinnällä ja robotiikan hyödyntämisellä siivoustyössä. Kokemusten perusteella onnistumiset syntyvät silloin, kun käyttöönotto on hallittua, tarpeeseen sidottua ja henkilöstöä osallistavaa.
Tässä on olennainen viesti myös työelämän kehittämisen kannalta. Uusi teknologia ei yksin tee työstä parempaa, ellei sen käyttöönottoa johdeta viisaasti.
Laura Kankaala muistutti, ettei tekoälyyn voi luottaa sokeasti
Seminaarissa tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala nosti esiin tekoälyn käytön riskit erityisesti tietoturvan ja väärinkäytösten näkökulmasta. Generatiivinen tekoäly voi tuottaa vakuuttavaa mutta virheellistä sisältöä, ja samalla huijausten tekeminen on helpompaa kuin koskaan.
Päivän aikana toistui tärkeä muistutus: tekoälyn tuottamiin vastauksiin ei voi suhtautua kritiikittömästi. Kriittiset tiedot on aina tarkistettava alkuperäisistä lähteistä, eikä arkaluontoista tietoa tule syöttää avoimiin tekoälypalveluihin.
Kankaalan puheenvuoro teki näkyväksi sen, että tekoälyn käyttö työelämässä ei ole vain hyötyjen tavoittelua. Se on myös riskien tunnistamista, vastuun ottamista ja yhteisten pelisääntöjen rakentamista. Lisäksi EU:n tekoälyasetus tuo tulevina vuosina mukanaan läpinäkyvyys- ja vastuuvaatimuksia, jotka koskettavat myös tavallisia organisaatioita tekoälyn käyttäjinä.
Jere Immonen toi esiin kysymyksen, josta puhutaan liian vähän
Työterveyslaitoksen tutkija Jere Immonen syvensi keskustelua tekoälyn ympäristövaikutuksista. Aihe jää helposti tehokkuuspuheen varjoon, vaikka tekoäly kuluttaa energiaa, vettä ja luonnonvaroja koko elinkaarensa ajan mallien koulutuksesta datakeskuksiin ja jokapäiväiseen käyttöön.
Tämä tekee tekoälyn roolista vihreässä siirtymässä ristiriitaisen. Toisaalta digitalisaatio on lähes välttämätön työkalu ilmastonmuutoksen kaltaisten viheliäisten ongelmien ratkaisemisessa. Toisaalta teknologian lisääntyvä käyttö voi kasvattaa kokonaiskulutusta ja ympäristökuormaa, ellei käyttöä suunnitella huolellisesti.
Seminaarissa nousi esiin myös käytännön keinoja vastuullisempaan käyttöön. Tällaisia ovat rajatumpien ja tarkoituksenmukaisten tekoälykäyttötapojen valinta, tekstipohjaisten ratkaisujen suosiminen raskaamman kuva- ja videotuotannon sijaan sekä promptien huolellinen muotoilu ja kokeilujen tavoitteiden kirkastaminen. Keskustelussa esiteltiin myös matkailukohde, jossa chatbot ohjasi matkailijoita valitsemaan ympäristöystävällisempiä liikkumismuotoja ja palveluja.
Työhyvinvointi ratkaisee, millaiseksi muutos koetaan
Seminaarin yleisökeskustelussa esiin nousivat kognitiivinen kuormitus ja digiväsymys. Uudet järjestelmät ja työkalut seuraavat toisiaan nopeasti, eikä kaikilla työntekijöillä ole halua tai voimavaroja hypätä mukaan jokaiseen uuteen aaltoon. Tutkimusten mukaan teknologiaähky voi jopa heikentää halukkuutta jatkaa työuria pidempään.
Tämä havainto on tärkeä paremman työelämän näkökulmasta. Jos tekoäly tuodaan arkeen ilman aikaa, tukea tai yhteistä ymmärrystä, kokeilut jäävät irrallisiksi ja usein epäonnistuvat. On arvioitu, että jopa valtaosa tekoälykokeiluista ei saavuta tavoitteitaan juuri tästä syystä.
Ratkaisuksi seminaarissa ei nähty tekoälyn vastustamista, vaan parempaa muutosjohtamista. Kun käyttöönotto tehdään hallitusti ja henkilöstöä kuunnellen, tekoäly voi tukea työhyvinvointia ja helpottaa arkea. Kun näin ei tehdä, se voi lisätä kuormitusta.
Kysymys ei ole siitä, käytetäänkö tekoälyä, vaan miten sitä käytetään
Älyllä vai älyttömyydellä -seminaarin tärkein viesti oli lopulta yksinkertainen. Tekoälyä ei pidä ottaa käyttöön vain siksi, että se on mahdollista. Tarvitaan strategiaa, osaamisen kehittämistä ja avointa keskustelua siitä, miksi ja miten tekoälyä käytetään sekä mitä se tarkoittaa ihmisille, ympäristölle ja työn tulevaisuudelle.
TyhyTeko-hankkeessa tätä työtä jatketaan yhdessä pk-yritysten kanssa konkreettisten kokeilujen ja oppimisen kautta. Seminaarin perusteella on selvää, että tekoäly voi parhaimmillaan tukea työhyvinvointia, sujuvoittaa arkea ja edistää kestävää siirtymää. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään.
Parempi työelämä ei synny teknologiasta yksin. Se syntyy siitä, että teknologiaa käytetään älyllä.
TyhyTeko -hankkeen päätoteuttajana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Savonia-, Lapin, Seinäjoen, Tampereen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulut ajalla 1.9.2024 – 30.6.2027. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n, Suomen Restonomit ry:n, Työterveyslaitoksen sekä Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeen kanssa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. www.jamk.fi/TyhyTeko
Kirjoittaja
Mia Hakulinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu