kuvassa tekoälyllä luotuja kuvia ihmisistä eri ammateissa ja teksti
Uutiset

5.6.2026

Työelämän kehittämisstrategian visiossa kasvu syntyy ihmisten ideoista, rohkeudesta uudistua ja yhteistyöstä

Työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat julkaisseet kansallisen työelämän kehittämisstrategian. Vuoteen 2035 katsovan strategian tavoitteena on vauhdittaa Suomen talouskasvua kehittämällä työelämää niin, että suomalaisista työpaikoista tulee entistä innovatiivisempia, tuottavampia ja hyvinvoivempia.

Kansallinen työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2035 ja sen toteutuksesta kertova tiekartta on valmistunut. Työelämän muutostavoitteita strategiassa ovat uusien teknologioiden hyödyntäminen uudistumisen vauhdittajana, monimuotoisuuden vahvistaminen luovuuden lähteenä, nuorten hyvä alku työelämään ja oppimisen lisääminen työn arjessa.

Työelämän kehittämisstrategia näkyy käytännössä eri toimialoilla ja työpaikoilla konkreettisina kehittämistoimina. Tavoitteena on, että työpaikat saavat tukea uudistumiseen, henkilöstön osaamisen vahvistamiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Osana ensimmäisiä toimenpiteitä on avattu strategiaa ja sen toimeenpanoa tukeva neljän miljoonan euron ESR+-hankerahoitus. Rahoitukseen liittyvä hakuinfo järjestetään 9.6.2026 klo 10-11 Microsoft Teamsissa.

Tavoitteena 10 000 työpaikan tavoittaminen joka vuosi – yhteistyössä työntekijät ja työnantajat sekä työelämän kehittäjät

Työelämän kehittämisstrategian ovat rakentaneet yhteistyössä 16 kansallisen työelämän kehittämisen organisaatiota, muun muassa ministeriöitä, työmarkkinakeskusjärjestöjä ja asiantuntijaorganisaatioita. Jatkossa strategiaa toteuttaviin toimiin ovat lämpimästi tervetulleita mukaan muutkin työelämän kehittämisestä kiinnostuneet tahot. Toimeenpanon ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena on tavoittaa 10 000 työpaikkaa vuoteen 2027 mennessä ja tämän jälkeen vastaava määrä vuosittain.

Vuoden 2026 ensimmäisiin yhteisiin toimiin kuuluvat muun muassa työpaikkojen tulevaisuusvuoropuhelut, työelämän kehittämistä tukevat oppimisverkostot sekä yllä mainittu ESR+-rahoitushaku, jolla suunnataan noin neljä miljoonaa euroa strategian tavoitteita tukeviin hankkeisiin. Lisäksi strategialle rakennetaan tutkimus- ja seurantamalli, jonka avulla arvioidaan työelämän kehittämisen vaikutuksia tuottavuuteen ja työhyvinvointiin. Marraskuussa järjestettävä Työelämäfoorumi Suomi -tapahtuma toimii kansallisen työelämän kehittämisstrategian seurannan ja oppimisen yhteinen foorumina.

Tutustu kansalliseen työelämän kehittämisstrategiaan 2035.