Valtakunnallinen (viimeinen!) työelämän kehittämisen rahoitus on auennut 1.6.2026, ja loppuu syyskuun 30. Suomeen haetaan uusia, innovatiivisia hankkeita, joiden tehtävänä on nostaa suomalaisten työntekijöiden työhyvinvointia ja tuottavuutta. Tällä kertaa haetaan hankkeita, jotka hyödyntävät systeemistä muutosta työpaikoilla työhyvinvoinnin ja tuottavuuden vahvistamiseksi. Hakuilmoitukseen voit tutustua täällä. Katso myös 9.6. järjestetyn hakuinfon tallenne täältä.
Koordinaatiohankkeemme vinkit vaikuttavaan valtakunnalliseen hankkeeseen:
1. Älä kaiva hyvää hankeideaa pöytälaatikosta
Suomi on täynnä kehittäjäorganisaatioita, joissa on mahtavaa asiantuntijuutta ja innovatiivisuutta. Ideoita satelee joka ilman suunnasta, ja monet ideoista vaativat toteutuakseen hankerahoitusta. On tärkeä kuitenkin muistaa, että jokainen hankerahoitus suunnitellaan huolella vastaamaan todellista tarvetta Suomessa. Jokainen hankerahoitus on uniikki, eikä samanlainen kuin aikaisemmat. Hakijoiden ei kannata siis tuhlata omaa tai rahoittajien aikaa kaivamalla pöytälaatikosta hyviä hankehakemuksia lähettämällä niitä hakuun, sillä ne harvoin voivat vastata uuden hakuilmoituksen kriteereitä. Hankerahoituksen voivat saada vain ne hankkeet, jotka täsmällisesti vastaavat hakuilmoituksen vaatimuksia. Sen sijaan vanhoissa hankehakemuksissa voi olla pieniä palasia, jotka sopivat myös uuteen hakuun ja niitä totta kai kannattaa hakijoiden hyödyntää. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että hankehakemuksen pitää vastata hakuilmoitusta, ei toisin päin.
2. Älä kerää hankkeen ympärille valtavaa sakkia
Valtakunnallisilta hankkeilta haetaan valtakunnallista vaikuttavuutta ja usein toteuttamassa hankkeita onkin useita organisaatioita ja työntekijöitä. Hanketyössä kannattaa totta kai hyödyntää mahdollisimman paljon toteuttajaorganisaatioiden osaamista, mutta hanketta suunniteltaessa kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään, että onko näin iso hanketyöntekijäjoukko hankkeelle etu vai haitta? Optimaalista hanketiimin kokoa ei voi määritellä tyhjentävästi sillä se riippuu tehtävästä, mutta kannattaa muistaa, että yli 10 hengen tiimit harvoin voivat enää toimia aidosti tiimeinä, ne usein hajoavat pienempiin alatiimeihin, joita tulee johtaa täysin eri tavalla kuin yhtä kokonaista tiimiä.
3.Enemmän on enemmän kun puhutaan työaikaprosenteista
Viimeisen rahoitushaun infossa kuulimme rahoittajaltakin linjauksen siitä, että hankkeen työntekijöiden työaikaprosentit olisivat hyvä olla vähintään 50% työajasta. Kokemuksemme mukaan pienet työaikaprosentit vaikuttavat hankkeen vaikuttavaan toteuttamiseen, sillä hankekokonaisuudet ovat laajoja. Pienillä työaikaprosenteilla työntekijät voivat keskittyä vain oman kokonaisuutensa suorittamiseen, mutta ymmärrys koko hankkeen tavoitteista ja vaikuttavuudesta jäävät ohueksi. Suosittelemme siis palkkaamaan enemmän kokoaikaisia osaajia osa-aikaisten sijaan!
4.Mieti levitettävä lopputuotos jo hankkeen toimenpiteitä suunniteltaessa
ESR+ toiminta on pilotointitoimintaa, jonka tavoitteena on kokeilla erilaisia kehittämistoimenpiteitä ja työkaluja pilottiyrityksissä. Rahoituksen tavoitteena on, että kun testatut pilotit on todettu toimiviksi niin ne voidaan ilmaiseksi levittää, juurruttaa ja skaalata muihin suomalaisiin yrityksiin ja organisaatioihin. Jotta pilotointitoimintaa voidaan tehdä aidosti niin hankkeella pitää olla selkeä lopputuotos. Mieti siis jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, että mitä hankkeesta jää käteen kun hanke päättyy? Mikä on se toimintamalli jonka muutkin voivat ottaa käyttöön kun hanke on päättynyt? Miten varmistat sen, että muutkin kuin hankkeessa mukana olevat yritykset hyötyvät sen toiminnasta?
5.Viestintä ei ole vapaaehtoista
Hankkeen kehittämistoiminta voi olla täyden kymppiplussan arvoista, mutta sillä ei ole mitään väliä, jos kukaan ei koskaan kuule mitä hankkeessa on saatu aikaan. Hyvä viestintä myös varmistaa sen, että muutkin voivat hyötyä hankkeen toiminnasta kuin kohdeyritykset. Viestintä on usein jokaisen työpöydällä, mutta hankkeessa kannattaa nojata vankkaan asiantuntijuuteen ja palkata viestinnän ammattilainen. Tulos on aivan erilainen kun sitä tekee asianosaava ammattilainen, jolle on varattu tehtävään riittävä työaika. Viestintä ei ole vapaaehtoista vaan velvollisuus.
Lopulta vaikuttavan hankkeen ydin ei kuitenkaan löydy hakemuslomakkeesta, työpaketeista tai budjettitaulukoista. Se löytyy siitä, kuinka hyvin hanke onnistuu ratkaisemaan todellisen työelämän haasteen ja muuttamaan hyvät ideat käytännön teoiksi. Kun hankkeen tavoitteet vastaavat aidosti rahoitushaun tarpeisiin, toteuttajilla on yhteinen suunta, resurssit ovat kunnossa, lopputuotos on mietitty valmiiksi ja viestintä kulkee mukana koko matkan ajan, on hankkeella paljon paremmat mahdollisuudet jättää pysyvä jälki suomalaiseen työelämään.