Työhyvinvointi on noussut keskeiseksi teemaksi suomalaisessa työelämässä. Keskusteluissa korostuvat usein hyvinvointiedut, työhyvinvointiohjelmat ja erilaiset palvelut. Yrityshaastatteluissa nousi kuitenkin esiin myös toinen näkökulma: kun yrityksiltä kysyttiin työhyvinvoinnista, he alkoivat puhua johtamisesta.
Esihenkilötyö, työn organisointi, psykologinen turvallisuus ja selkeät toimintatavat nähtiin työhyvinvoinnin perustana. Hyvinvointia ei pidetty erillisenä hankkeena, vaan seurauksena onnistuneesta johtamisesta.
Hyvä työarki luo hyvinvointia ja tuottavuutta
Haastateltujen yritysten mukaan työhyvinvointia ei voida ratkaista yksittäisillä ohjelmilla, jos työn arjessa on ongelmia. Epäselvät vastuut, heikko perehdytys tai toimimattomat käytännöt heikentävät sekä hyvinvointia että työn tuloksia. Siksi hyvinvoinnin tulee näkyä osana johtamista, työn organisointia ja toimintakulttuuria.
Kun tavoitteet ovat selkeät, vuorovaikutus toimii ja henkilöstö tietää oman roolinsa, syntyy pohja sekä hyvinvoinnille että hyvälle suoriutumiselle. Samalla hyvä johtaminen tukee osaamisen hyödyntämistä, yhteistyötä ja tuottavuutta. Hyvinvointietuja ja -palveluita pidettiin yrityksissä tärkeinä, mutta niiden nähtiin täydentävän hyvää työarkea, ei korvaavan sitä.
Esihenkilötyö nousi keskiöön
Yritysten työelämän kehittämistoimissa yksi teema nousi ylitse muiden: esihenkilötyön kehittäminen. Yritykset olivat panostaneet esimerkiksi esihenkilövalmennuksiin, psykologisen turvallisuuden vahvistamiseen, säännöllisiin keskusteluihin ja johtamiskäytäntöjen uudistamiseen.
Esihenkilö nähtiin paljon laajemmin kuin pelkkänä työn johtajana. Hänen roolinsa liitettiin työntekijöiden sitoutumiseen, yhteisöllisyyteen, osaamisen kehittämiseen ja työilmapiiriin. Johtamisen kehittämisen vaikutuksia oli nähty myös henkilöstömittareissa ja työhyvinvointikyselyissä.
Yhteinen viesti eri toimialoilta
Vaikka toimialojen painotukset vaihtelivat, johtamisen merkitys nousi esiin lähes kaikissa haastatteluissa. Teollisuudessa korostuivat turvallisuus, vastuiden selkeys ja työn organisointi. Asiantuntija-aloilla painottuivat psykologinen turvallisuus, yhteisöllisyys ja avoin vuorovaikutus. Palvelualoilla johtaminen nähtiin tärkeänä keinona sitouttaa työntekijöitä ja vahvistaa osaamista.
Toimialojen eroista huolimatta työhyvinvointi nähtiin ennen kaikkea osana johtamista ja liiketoiminnan kehittämistä, ei irrallisena henkilöstökysymyksenä.
Johtaminen kilpailukykytekijänä
Yrityshaastattelujen perusteella hyvä johtaminen näyttäytyy työhyvinvointia laajempana kysymyksenä. Siihen liittyvät oppiminen, psykologinen turvallisuus, yhteisöllisyys, osaamisen hyödyntäminen ja työn sujuvuus. Samalla nämä tekijät nähdään tuottavuuden, uudistumiskyvyn ja kilpailukyvyn perustana.
Kansallisessa työelämän kehittämisstrategiassa ihmisten johtaminen on nostettu yhdeksi työelämän supervoimista. Yrityshaastattelujen perusteella tämä näkyy jo työpaikkojen arjessa: hyvä johtaminen ei tue ainoastaan työhyvinvointia, vaan luo edellytyksiä uudistumiselle, tuottavuudelle ja kasvulle.
*Havainnot perustuvat kansallisen työelämän kehittämisstrategian valmistelun yhteydessä toteutettuihin teemahaastatteluihin, joihin osallistui 10 eri kokoista yritystä eri toimialoilta ympäri Suomen.
Työelämän kehittämisstrategian toimeenpanoon syvennytään Työelämäfoorumi Suomi 2026 -tapahtumassa 3. marraskuuta klo 9.00–12. Tapahtumaa voi seurata suorana lähetyksenä Yle Areenan kautta. Ilmoittaudu mukaan ja saat kalenterikutsun ja tapahtumalinkin sähköpostiisi.