Työelämää kehitetään suomalaisissa yrityksissä aktiivisesti, mutta pk-yritykset ja suuryritykset tekevät sitä eri tavoin. Yrityshaastattelujen perusteella ero ei ole tavoitteissa vaan toteutustavoissa. Molemmat tavoittelevat parempaa työhyvinvointia ja tuottavuutta, mutta keinot poikkeavat toisistaan. Työelämän kehittämisstrategian supervoimista tarkastelemme tänään luottamusta ja yhteistyötä rakentavaa vuorovaikutusta, jonka merkitys korostuu työpaikoilla yrityksestä riippumatta.
Sama tavoite, eri toimintatapa
Suuryrityksissä työelämän kehittäminen on yleensä systemaattista ja sidottu henkilöstöstrategiaan. Kehittämistä ohjaavat HR-prosessit, henkilöstökyselyt, koulutussuunnitelmat ja erilaiset mittarit. Toimenpiteet liittyvät usein esihenkilövalmennuksiin, organisaatiokulttuuriin, osaamisen kehittämiseen ja hyvinvointiohjelmiin.
Pk-yrityksissä kehittäminen tapahtuu lähempänä arkea. Ratkaisut syntyvät usein yrittäjän, esihenkilöiden tai työntekijöiden havaitsemista arjen tarpeista. Painopiste on käytännön toimissa, kuten työpisteiden kehittämisessä, ergonomiassa, työn organisoinnissa, perehdytyksessä ja joustavissa toimintatavoissa.
Ketteryyttä vai järjestelmällisyyttä?
Suuryritysten vahvuutena ovat rakenteet ja pitkäjänteisyys, kun taas pk-yritysten vahvuutena on nopea reagointi. Pienemmissä yrityksissä kehittämistoimia voidaan toteuttaa nopeasti ilman raskaita prosesseja, mutta resurssit ovat usein rajallisemmat. Tämän vuoksi pk-yritykset suosivat helposti käyttöönotettavia ja välittömästi hyödyllisiä ratkaisuja.
Haastattelujen perusteella olisi virhe ajatella, että pk-yritykset kehittäisivät työelämää vähemmän kuin suuryritykset. Ne kehittävät sitä eri logiikalla. Suuryritykset rakentavat kehittämistä strategioiden ja järjestelmien kautta, pk-yritykset käytännön arjen tarpeista lähtien.
Yhteistyö ja luottamus luovat perustaa työelämän uudistumiselle
Työelämän kehittämisen kannalta keskeinen havainto on, ettei yksi malli sovi kaikille. Jos halutaan vaikuttaa aidosti erilaisiin työpaikkoihin, on tunnistettava yritysten erilaiset toimintaympäristöt. Suuryritykset hyödyntävät HR:n avulla saatavaa dataa organisaatiosta ja strategisia kokonaisuuksia, kun taas pk-yritykset kevyitä, käytännönläheisiä ja nopeasti hyödynnettäviä ratkaisuja. Juuri siksi pk-yritykset eivät kehitä työelämää kuten suuryritykset, eikä niiden kuulukaan. Kaiken pohjana toimii kuitenkin luottamusta ja yhteistyötä rakentava vuorovaikutus työpaikoilla. Kun henkilöstö, esihenkilöt ja johto rakentavat ratkaisuja yhdessä, syntyy keinoja vastata sekä tämän päivän että tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
*Havainnot perustuvat kansallisen työelämän kehittämisstrategian valmistelun yhteydessä toteutettuihin teemahaastatteluihin, joihin osallistui 10 eri kokoista yritystä eri toimialoilta ympäri Suomen.
Miten kansallinen työelämän kehittämisstrategia viedään käytäntöön? Tule kuulemaan näkemyksiä ja keskustelua Työelämäfoorumi Suomi -tapahtumaan 3.11. klo 9–12. Voit seurata lähetystä suorana Yle Areenasta. Ilmoittaudu mukaan ja saat kalenterikutsun ja tapahtumalinkin sähköpostiisi.
Tutustu kansalliseen työelämän kehittämisstrategiaan