Varsinkin nuorten keskuudessa tulevaisuususko horjuu. Rauhattomuuden ajan luoma haaste työelämälle on liiketoiminnallinen ja kaikkia ihmisiä koskeva samaan aikaan. Tulevaisuustyö yrityksissä voisi olla avain, joka vastaa osaltaan molempiin haasteisiin.
Toivoa voidaan rakentaa työelämässäkin
Tulevaisuuden epävarmuuksien herättämälle epätoivolle on jo olemassa vastalääke, nimittäin toivon luominen!
Positiivisen organisaatiopsykologian mukaan toivo ei ole tyhjälle tsemppipuheelle perustuvaa optimismia vaan ihmisten aktiivista toimijuutta: uskoa mahdollisuuksiin, kykyä löytää reittejä eteenpäin ja halua jatkaa kohti tavoitetta. Toivoa voidaan tietoisesti ja johdonmukaisesti kasvattaa organisaatioissa. (Huhtamäki & Rossi, 2025).
Toivo tarvitsee tuekseen suunnan, eli vähintäänkin yhden innostavan tulevaisuuden tavoitteen. Juuri näiden tavoitteiden luomisessa ennakointi yrityksissä yhdessä henkilöstön kanssa voi olla ratkaiseva avain.
Tällä hetkellä ennakointia tehdään enimmäkseen suuremmissa yrityksissä. Pk-yrityksissä se on harvinaisempaa, ja se saatetaan nähdä kapeammin johtotason pohdintana yrityksen talouteen liittyvistä kysymyksistä. Kuitenkin tulevaisuustyö, jossa toimintaympäristön muutoksia ennakoidaan laajemmin henkilöstö ja mahdollisuuksien mukaan myös asiakkaat mukaan ottaen, tarjoaisi monia hyötyjä liiketoiminnalle. (Koskelo, 2021).
Työ 2030 -ohjelmassa on kehitetty tulevaisuusvuoropuhelumallin, joka on kaikkien hyödynnettävissä. Uskon, että tulevaisuustyöhön osallistuminen omalla työpaikalla innostaa varsin monia, ja tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo antaa tästä myös esimerkkejä teoksessaan Tehtävänä tulevaisuus.
Murroksellisena aikana merkityksellisyyden etsintä kasvaa. Ihmiset pohtivat elämän perimmäisiä kysymyksiä, ja työltä odotetaan muutakin kuin toimeentuloa. Työssä halutaan vaikuttaa asioihin ja tehdä hyvää. Ennakointiprosessissa maailmannäyttämö tulee osaksi työpaikan näyttämöä ja alkaa rakentua yhteyksiä, millä tavalla oma työ on osa erilaisia ilmiöitä.
Yhteinen suunta synnyttää supervoimia
Tänä vuonna valmistuneessa kansallisessa työelämän kehittämisstrategiassa korostetaan luottamusta, oppimista ja hyvää johtamista työelämän supervoimina. Ajattelen, että supervoimia on helpompi viljellä, kun ihmisillä on yhteinen käsitys suunnasta.
Osallistava ennakointi vahvistaa kuvittelukykyä, ja tulevaisuustyössä henkilöstön moninaisuudesta kumpuavat erilaisten näkökulmat näyttäytyvät helpommin rikkautena. Lisäksi johdon ja henkilöstön jakama ymmärrys toimintaympäristön muutoksista voi vahvistaa luottamusta.
Tuotekehitys ja uudet innovaatiot tarvitsevat tuekseen ymmärrystä toimintaympäristön muutostekijöistä. Parhaimmillaan tulevaisuustyö herättää uteliaisuuden ja innostaa oppimaan uutta, kun tulevaisuus ei ole vain riskejä vaan myös mahdollisuuksia.
Ahdistuksesta uudistumiseen
Tulevaisuustyö on tärkeää Uudellamaalla erityisesti siksi, että työvoima, väestö ja yritykset kansainvälistyvät alueellamme vauhdilla ja toimialarakenne alueella painottuu asiantuntijuuteen, teknologian kehitykseen ja innovaatioihin. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneista Suomessa yli 50 % kohdistuu Uudellemaalle.
Ennakoinnin suurin arvo ei ole siinä, että se auttaa ennustamaan tulevaa, vaan siinä, että se auttaa ihmisiä rakentamaan yhteistä ymmärrystä ja suuntaa epävarmuuden keskellä.
Kun ihmiset pääsevät työssään vaikuttamaan ja tekemään hyvää tulevaisuutta, ahdistus voi kääntyä luovaksi toiminnaksi, joka taas auttaa yrityksiä uudistumaan ja kasvamaan.
Kirjoittaja:
Linnea Alho
Tutkija
Lähdeteokset:
Huhtamäki, J. & Rossi, S. (2025). 12 väärää ajatusta työelämästä. Bazar.
Koskelo, M. (2021). Tehtävänä tulevaisuus: Tulevaisuusmuotoilu päätöksenteossa. Alma Talent.