Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakki on nippu maksuttomia, tutkittuun tietoon perustvia digitaalisia työkaluja ja materiaaleja, joiden avulla työyhteisöt voivat yhdessä rakentaa mielen hyvinvointia tukevaa inhimillistä työkulttuuria. Työkalut auttavat tunnistamaan työyhteisössä piileviä ongelmia ja työn organisoinnin sudenkuoppia. Työkalut ovat kättä pidempää, joiden avulla voi lähteä matalalla kynnyksellä työstämään mielen hyvinvoinnin teemaa omassa työyhteisössä. Lähtökohtana työkalupakissa on, että mielen hyvinvoinnin haasteisiin työelämässä kannattaa tarttua jo ennen kuin ongelmia ilmenee.
Mielenterveyden työkalupakin työkaluista osa tukee työpaikkaa tilannekuvan muodostamisessa ja osa tarjoaa laajemmin eväitä tietyn aihepiirin kehittämiseen. Sanoudumme irti yksilöjä syyllistävästä ajattelusta. Sen vuoksi työkalut on tarkoitettu käytettäväksi työpaikalla yhdessä tiimin, yksikön tai koko työpaikan voimin. Työhyvinvointi on koko työyhteisön asia.
Kuten oikeassakin työkalupakissa, ei kaikkia työkaluja kannata käyttää samaan aikaan, eikä kaikkea kannata lähteä huoltamaan kerralla. Tämän lisäksi työkalujen käyttö kannattaa kytkeä yrityksen olemassa oleviin käytäntöihin. Näitä ovat esimerkiksi tiimipalaverit ja muut yhteiset kokoontumiset, riskinarviointi, kehityskeskustelut tai kehittämis- ja työhyvinvointipäivät. Esimerkiksi Miten voit? -työhyvinvointitestin voi ottaa osaksi kehityskeskusteluita tai työhöntulotarkastusta. Päivittäisessä vuorovaikutusta esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä voi hyödyntää saman tien esimerkiksi Hyvän mielen työpaikka -materiaalin oppeja.
Pienet arkipäivän teot synnyttävät inhimillistä ja tuloksellista työkulttuuria
Työkaluja hyödyntämällä voi saada hyötyjä jo nopeasti. Pidemmällä tähtäimellä ne rakentavat inhimillistä ja tuloksellista työkulttuuria.
Aivotyökartoitusta käyttäneellä työpaikalla sitouduttiin palaverien pitämiseen aikataulussaan ja lähdettiin harjoittelemaan lyhyempien palaverien pitämistä. Tämä pieni yhteinen päätös mahdollisti huokoisemmat työpäivät ja varmistaa, että aikaa edistää palavereissa sovittuja asioita on riittävästi. Aivotyökartoitus-työkalu on hyvin yksinkertainen käyttää ja se ohjaa keskustelun kautta tunnistamaan aivotyötä kuormittavat tekijät työyhteisössä.
Toisessa työpaikassa hyödynnettiin Yhteistyön työkalua , joka on osa Työyhteisön resilienssityökalusarjaa. Helposti käytettävä työpajamalli auttoi tunnistamaan tärkeimmät sisäiset ja ulkoiset yhteistyötahot sekä sopimaan konkreettisia tapoja, joilla yhteistyötä eri toimijoiden välillä voitaisiin parantaa. Työkalun käytön tuloksena työpaikan sisäinen ilmapiiri on avoimempi, kun ongelmakohdista ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa pystytään viestimään paremmin. Työyhteisössä koettiin erityisen tärkeänä, että työkalun käytön myötä kaikki työyhteisön jäsenet pääsivät paremmin osallistumaan toimintatapojen kehittämiseen.
Kirjoittajat:
Sara Lindström ja Mari Haverinen, Työterveyslaitos
Mielenterveyden työkalupakki -hanke on yksi suurimmista ponnistuksista mielen hyvinvoinnin parantamiseksi suomalaisten työpaikkojen kehittämisen historiassa. Hanke on osa Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa ja hankkeen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.