Kuvassa projektipäällikkö Henna Kymäläinen

Lappi ymmärtää työelämän laadun merkityksen – siksi se palkitsee parhaat työpaikkansa

Mitä syntyy, kun työpaikan menestystä ei mitata pelkästään numeroilla, vaan sillä miten ihmiset voivat? Syntyy työpaikkoja, joissa ihmiset haluavat pysyä ja tehdä parhaansa. Lapissa on ymmärretty, että hyvä työelämä ei synny itsestään. Siksi tänä vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa Lapin paras työpaikka 2026 -kilpailu.

Lapin paras työpaikka 2026 -kilpailun tavoitteena oli nostaa esiin työnantajia, jotka tekevät asioita oikein, mutta ennen kaikkea innostaa kaikkia lappilaisia työpaikkoja kehittämään omaa työkulttuuriaan. Ensimmäisen kilpailuvuoden teemana oli yhteisöllisyys.

Hyvä työpaikka syntyy mahdollisuudesta kohdata ja tulla kuulluksi

Järjestetystä kilpailusta pääsimme kuulemaan Etappi-tapahtumassa Rovaniemellä viime viikolla. Lapin Kauppakamarin järjestämässä kilpailussa arvioitiin työpaikkoja henkilöstökyselyn avulla. Mukaan hakeneiden yritysten työntekijät pääsivät kertomaan omista kokemuksistaan anonyymin kyselyn kautta. Kyselyn jälkeen arviointiraati vieraili työpaikoilla ja tapasi sekä johtoa että työntekijöitä – vieläpä erikseen, jotta molempien näkemykset saatiin kuulla aidosti ja avoimesti.

Mikä sitten erottaa tämän kilpailun muista vastaavista kilpailuista? Lapin paras työpaikka 2026 -kisassa ei haluttu selvittää vain missä työntekijät viihtyvät parhaiten, vaan samaan aikaan haluttiin nostaa esiin, millaisilla käytännöillä hyvää työelämää rakennetaan arjessa. Siksi henkilöstön kokemusten lisäksi arviointiin kuuluivat työpaikkavierailut ja keskustelut sekä johdon että työntekijöiden kanssa. Tavoitteena oli löytää ja tehdä näkyväksi toimintatapoja, joista muutkin työpaikat voivat ottaa oppia.

Vasemmalta oikealle: haastattelijana Elinvoimakeskuksen Satu Huikuri, Lapin paras työpaikka -kilpailun kehittäjä Henna Nurminen, OP ja kilpailun voittajat: Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Snowhotel Family ja Kotihoito Ulpukka
Vasemmalta oikealle: haastattelijana Elinvoimakeskuksen Satu Huikuri, Lapin paras työpaikka -kilpailun kehittäjä Henna Nurminen, OP ja kilpailun voittajat: Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia,
Snowhotel Family ja Kotihoito Ulpukka

Kolme voittajaa, kolme erilaista esimerkkiä hyvästä työelämästä

Pienet työpaikat: Kotihoito Ulpukka

Pienten, 3–49 työntekijän työpaikkojen sarjan voitti Kotihoito Ulpukka.

Hoitoalalla inhimillisen kohtaamisen merkitys on tuttu asia asiakastyössä. Ulpukassa on kuitenkin ymmärretty, että aivan yhtä tärkeää on kohdata työntekijät inhimillisesti. Työyhteisössä vallitsee avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa jokaisen persoonalle on tilaa. Kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia, vaan erilaiset ihmiset ja toimintatavat mahtuvat samaan työyhteisöön. Työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroihinsa, mikä auttaa sovittamaan työn ja henkilökohtaisen elämän yhteen. Arjessa myös huumorilla on tärkeä rooli. Yhteisöllisyyttä rakennetaan työpaikan ulkopuolellakin. Ulpukan esimerkki muistuttaa, että hyvä työpaikka ei tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi olla samanlaisia. Se tarkoittaa sitä, että jokainen saa olla oma itsensä ja kokee kuuluvansa joukkoon.

Keskisuuret työpaikat: Snowhotel Family

Keskisuurten, 50–249 työntekijän sarjan voitti Snowhotel Family.

Sesonkiluonteisessa matkailualan yrityksessä työntekijöiden sitoutuminen näkyy konkreettisesti: jopa 80–85 prosenttia henkilöstöstä palaa takaisin seuraavalle sesongille. Se kertoo paljon työpaikasta, jossa ihmiset kokevat viihtyvänsä ja tulevansa arvostetuiksi.

Snowhotel Familyssä ajatellaan, ettei työntekijöitä voi pitää itsestäänselvyytenä. Kun ihmisillä on hyvä olla töissä, he myös tekevät hyvää työtä. Yritys on elänyt arvojensa mukaisesti jo pitkään. Vasta 19 toimintavuoden jälkeen, vuonna 2025, arvot kirjattiin ensimmäistä kertaa paperille osana strategiatyötä. Arvoja ei kuitenkaan keksitty kokoushuoneessa, vaan ne nostettiin yrityksen omasta arjesta. Yrityksessä panostetaan työntekijöiden kehittymiseen. Joka kevät henkilöstöltä kysytään, haluaisiko joku vaihtaa työtehtävää tai ottaa vastaan uusia haasteita. Jos työntekijä toivoo esimerkiksi vaativampia tehtäviä, pyritään löytämään mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen. Työnkierto ja uuden oppiminen ovat osa työpaikan toimintakulttuuria. Snowhotel Familyn esimerkki osoittaa, että työntekijöiden arvostaminen näkyy ennen kaikkea teoissa ja siinä, että ihmisille annetaan mahdollisuus kasvaa työssään.

Suuret työpaikat: Ammattiopisto Lappia

Suurten, yli 250 työntekijän työpaikkojen sarjan voitti Ammattiopisto Lappia.

Opetusalan organisaatiossa osaamisen kehittäminen on luonnollisesti keskeisessä roolissa. Lappiassa on kuitenkin ymmärretty, että osaamisen kehittämisen pitää koskea koko henkilöstöä – ei vain opetustyötä tekeviä. Erityisen tärkeää on yhteisöllisyys ja yhdessä oppiminen. Osaamisen kehittämisessä painotetaan mallia, jossa opitaan nopeasti toisilta ja jaetaan omaa osaamista aktiivisesti työyhteisön sisällä. Lappian esimerkki nostaa esiin tärkeän näkökulman: jokaisella työntekijällä on osaamista, jota voidaan jakaa muille. Kun oppimisesta tulee yhteinen toimintatapa, se vahvistaa sekä osaamista että yhteisöllisyyttä.

Kaksi tärkeää havaintoa

Voittajien puheenvuoroista nousi esiin kaksi yhteistä havaintoa, joita kannattaa jokaisen työnantajan pysähtyä miettimään.

1. Työsuhde-edut eivät yksin tee hyvää työpaikkaa.

Rahalliset liikunta- ja kulttuuriedut, kuten Epassi, ovat mukavia lisiä ja voivat tuoda arkeen iloa. Ne eivät kuitenkaan itsessään tee työpaikasta hyvää, eivätkä ne korjaa työyhteisön ongelmia. Hyvä työpaikka rakentuu paljon syvemmistä asioista: arvostuksesta, luottamuksesta, oikeudenmukaisuudesta ja siitä, miten ihmiset kohdataan päivittäin.

2. Esihenkilön hyvinvointi heijastuu koko työyhteisöön.

Kaikki voittajat nostivat esiin myös esihenkilöiden hyvinvoinnin merkityksen. Jos esihenkilö voi huonosti, on vaikea odottaa, että työntekijätkään voisivat hyvin.

Tässä pätee tuttu vertaus happinaamarista: ensin naamari itselle ja vasta sitten muille. Esihenkilöiden jaksamisesta, tuesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen ei siis ole vain yksilön etu, vaan koko työyhteisön toimivuuden edellytys.

Mitä näistä kolmesta voittajasta voimme oppia?

Hyvä työpaikka syntyy arjen kohtaamista ja työntekijän aidosta kuuntelusta. Työntekijän tulee saada osakseen luottamusta ja yhteisöllisyyttä. Jokainen meistä tarvitsee kokemuksen siitä, että olemme tärkeä osa työyhteisöä. Kuulostaa varsin yksinkertaiselta, jopa vanhanaikaiselta, mutta nämä työpaikat todistavat sen, että hyvän työpaikan ei tarvitse tavoitella kuuta taivaalta, vaan laittaa perusasiat kuntoon, niin että jokaisella on hyvä olla töissä. Hyvinvoivat työntekijät pysyvät töissä ja tekevät hyvää tulosta. Ja sitä Suomi tarvitsee tällä hetkellä enemmän kuin mitään.

Näissä työpaikoissa on hyvinvoivia työntekijöitä, joilla on voimavaroja tehdä työnsä hyvin ja tuottaa tulosta. Hyvinvointi ja tuottavuus eivät ole toistensa vastakohtia, vaan parhaimmillaan ne vahvistavat toisiaan.

Onnea voittajille! 

Kirjoittajana Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeen projektipäällikkö Henna Kymäläinen.