Tilaisuuden avasivat projektipäällikkö Charlotta Lagerstam (Business Vantaa) sekä väitöskirjatutkijat Minna Rantala (Tampereen yliopisto) ja Tero Sotamaa (Oulun yliopisto), jonka jälkeen asiantuntijapuheenvuorot loivat pohjan päivän teemalle: kuinka digitaaliset valmiudet eivät ole enää vain tekninen kysymys, vaan olennainen osa yritysten kilpailuetua. Oivalluksia syntyi esimerkiksi siitä, nähdäänkö koulutuksen liittyvät tekijät 10-hengen ja 150-hengen pk-yrityksissä eri tavalla ja poikkeavatko yritysten toimintatavat kyvykkyyksien kehittämisessä? Keskustelua heräsi myös siitä, että osa yrityksistä tarvitsi enemmän tukea perusasioissa ja toiset yritykset olivat monella osa-alueella kehittyneempiä. Keskustelun lopputuloksena päädyttiin siihen, että materiaalien ja työkalujen tulisi hyödyttää eri kokoisia yrityksiä kehitystasosta riippumatta.
Yritysedustajien puheenvuorot aloitti toimitusjohtaja Sakari Ranta (Logate Oy) kertomalla, kuinka digikyvykkyyttä tulisi tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, huomioiden koko yrityksen infrastruktuurin, datan analysoinnista automaatioon ja digitaaliseen asiakaskokemukseen. Sakari toi esille, kuinka digikyvykkyys vaikuttaa suoraan liiketoiminnan ketteryyteen, asiakaskokemukseen ja innovaatiovalmiuteen. Tätä täydensivät Minna Rantalan ja Tero Sotamaan puheenvuorot digikyvykkyyden ja työhyvinvoinnin yhteydestä – aihe tarjosi uusia näkökulmia siihen, miten digikyvykkyys voi tukea työhyvinvoinnin lisäksi myös työturvallisuutta ja tuottavuutta. Aihe, herätti paljon keskustelua, kuinka teknologiamahdollisuuksia on niin paljon ja yrityksen pitää pohtia, mitä niistä ottaa käyttöön ja mitkä tukevat yrityksen tarpeita parhaiten? Sotamaa toi puheenvuorossaan esille yritysten teknologiakyvykkyyden, ja kuinka parhaiten kehityskulussa pysyvät mukana ja saavuttavat kilpailuetua sellaiset yritykset, joilla on kyvykkyyksiä hyödyntää uusia teknologioita sekä digitalisaation mahdollisuuksia tehokkaasti, tuottavasti ja turvallisesti.
Datatalouden johtava asiantuntija Mika Kataikko (Työ- ja Elinkeinoministeriö) esitteli puheenvuorossaan datatalouden kulmakivet sekä datan ja datatalouden liiketoimintapotentiaalista niin yksityiselle-, kuin myös julkiselle sektorille. Iltapäivän viimeisessä puheenvuorossa IT-johtaja Vesa Vähämaa (Finnlines Oyj) esitteli miten digikehityksen vaiheet näkyvät meriliikenteeseen keskittyvässä logistiikkayrityksessä sekä esitteli yrityksen tärkeimmät digikyvykkyyden kehityshankkeet ja ratkaisuesimerkkejä, miten Finnlinesin digikyvykkyyttä oli parannettu. Yritysedustajien puheenvuorot tarjosivat paljon asiantuntevaa tietoa ja ajatuksia herättäviä esimerkkejä siitä, miten digikyvykkyys tukee ja kehittää liiketoimintaa.
Työpaja: käytäntö kohtaa strategian – Digiteknologian elinkaaren hallinta
Iltapäivän työpajan avasi lehtori ja koulutusvastaava Tarmo Karhu (Turun Ammattikorkeakoulu). Työpajassa osallistujat pääsivät vaihtamaan ajatuksia digikyvykkyyden konkreettisista mahdollisuuksista ja riskeistä. Työpaja keskittyi digiteknologian elinkaaren hallintaan, jossa osallistujat pääsivät pohtimaan yhdessä, miten digiteknologian elinkaaren hallintaa voisi kehittää käytännössä. Työpajan teemat käsittelivät digistrategiaa, teknologiamurrosta sekä yrityksen kehityksen seurantaa.
DigiKyvykäs-hankkeen toteuttavat Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampere Oy, Vantaan kaupunki, Yrityssalo Oy ja Prizztech Oy. Syksyllä 2025 hanke jatkaa teemalla Digikyvykkyys yritysprosesseissa, nostaen esiin ihmiskeskeisen toiminnan kehittämiskohteita yrityksen rakenteissa, prosesseissa ja toiminnassa.
Lisää aiheesta: https://www.oulu.fi/fi/projektit/digikyvykas
https://parempityoelamahanke.fi/?s=digikyvyk%C3%A4s&submit=Hae
Blogin kirjoittivat Charlotta Lagerstam sekä Tero Sotamaa