DigiKyvykäs-hankkeessa vahvistetaan pk-yritysten kyvykkyyksiä
Kuinka pk-yritykset sitten voisivat kehittää kyvykkyyksiään vastata yllä mainittuun teknologiamurrokseen? ESR-rahoitteisessa DigiKyvykäs-hankkeessa olemme lähteneet etsimään keinoja tällaisten kyvykkyyksien vahvistamiseksi ja terävöittämiseksi. Erityinen mielenkiintomme on siinä, kuinka digitalisaation värittämää työtä voitaisiin suunnitella paremmin. Tarvetta ymmärtää teknologioiden kehittymisen vaikutuksia työorganisaatioihin ja työntekijöihin, sekä siten myös työhyvinvointiin ja tuottavuuteen, on peräänkuulutettu monissa eri yhteyksissä. Olemmeko varmasti miettineet riittävästi, kuinka uusia teknologioita voitaisiin käyttää työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kannalta optimaalisella tavalla?
Nykyinen tutkimustieto niin Suomesta kuin maailmaltakin on hyvin yksimielistä sen suhteen, että emme tiedä uusien teknologioiden kaikkia vaikutuksia työntekoon. Millaisia vaikutuksia esimerkiksi robotiikalla tai tekoälyllä lopulta on teollisuuden valmistus- ja palveluprosesseihin? Miten ne vaikuttavat ihmisten tekemää työtä sisältäviin vaiheisiin? Miten muutokset tulevat vaikuttamaan yrityksen kokonaissuorituskykyyn ja -kustannuksiin sekä henkilöstön työhyvinvointiin?
Huomio työn suunnitteluun
Lähdemme DigiKyvykäs-hankkeessa liikkeelle siitä, että kyvykkyyksien kehittämiseksi yritysten tulisi entistä paremmin kiinnittää huomioita rakenteisiinsa, prosesseihinsa ja käytäntöihinsä. Näissä tarkasteluissa tulee väistämättä eteen tarve tarkastella ihmisen tekemää työtä ja sitä, miten se on suunniteltu tehtäväksi. Mistä tällaista suunnittelutietoa sitten olisi mahdollista löytää ja kuinka sitä voitaisiin hyödyntää toiminnan kehittämisessä?
Näkemyksemme mukaan Suomessa ei osata hyödyntää tutkimustietoa työn suunnittelun tukena. Maailmalla, ja Suomessa, on tarjolla valtavasti erilaisia suunnittelustandardeja, jotka mahdollistaisivat ihmistyön tutkittuun tietoon perustuvan mittaamisen, suunnittelun ja johtamisen. Hyödynnämme DigiKyvykäs-hankkeessa tätä jatkuvasti kertyvää tietoa etsiessämme keinoja auttaa pk-yrityksiä suunnittelemaan työtään ja työprosessejaan.
Teknologioiden nopeakaan kehittyminen ei ole uhka, kun muistaa, etteivät ihmisen fyysiset, kognitiiviset ja psykososiaaliset kyvyt ole muuttuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Uskomme, että yrityksen digikyvykkyyttä voidaan siis kehittää, kun huomioidaan riittävällä tavalla sitä tietoa, mitä vuosikymmenten aikana ihmisten ominaisuuksista on kertynyt. Tällaista tietoa löytyy runsaasti esimerkiksi ihmisen biomekaniikkaan ja antropometriaan (eli ihmismittoihin) tai vaikkapa henkiseen kuormitukseen sekä ihminen-teknologia -vuorovaikutukseen liittyen.
Etsimme hankkeeseen mukaan kohdeyrityksiksiä teollisuuden ja logistiikan sektoreilta
DigiKyvykäs-hankkeen toimenpiteet ovat syksyn 2024 myötä käynnistymässä. Etsimme hankkeen kohdeyrityksiksi erityisesti teollisuuden ja logistiikan sektoreilla toimivia pk-yrityksiä, joilla on halukkuutta lähteä ennakkoluulottomasti tarkastelemaan omia digikyvykkyyksiään sekä ymmärrystään ihmiskeskeisestä suunnittelusta. Tarjoamme kohdeyrityksille konkreettista opastusta ja neuvontaa näiden kyvykkyyksien kehittämiseksi. Tavoittelemme erityisesti sellaisia henkilöitä yrityksistä, jotka ovat tekemisissä yrityksen ja tuotannon kehittämisen sekä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kanssa. Tyypillisesti nämä edustavat 1) ylintä johtoa, 2) tuotannon johtoa, 3) teknologia-asiantuntijoita ja uusien teknologioiden käyttäjiä, sekä 4) työterveys- ja työturvallisuusasiantuntijoita.
Oman yrityksesi digikyvykkyyden tasoa voitte tarkastella vastaamalla DigiKyvykäs-hankkeen alkukyselyyn: Linkki kyselyyn. Kysely auttaa teitä pohtimaan kehittämistarpeitanne. Me tarjoamme hankkeessa sitten kehittämispolkua kohti kestävää kilpailuetua. Hankkeen tulevissa toimenpiteissä tulemme tarjoamaan opastusta ja apua juuri niihin työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämistarpeisiin, jotka nousevat esiin kyselystä. Jatkamme mielellämme keskusteluja kanssanne yrityskohtaisesti. Voitte olla yhteyksissä esimerkiksi Arto Reimaniin (arto.reiman@oulu.fi, 0505984509) jos haluatte keskustella lisää hankkeesta ja sen toimenpiteistä.
Kirjoittajat:
Arto Reiman ja Maria Lindholm