ESR+-hanketyöllä kehitetään ja muutetaan työelämää: kokeilemalla, tutkimalla ja pilotoimalla. Rohkeimmat yritykset ja organisaatiot lähtevät hanketoimintaan mukaan, koska haluavat olla osa muutosta ja tekemistä, eivät vain sivustaseuraajia. Hanketoiminta tarjoaakin loistavan tilaisuuden yrityksille kehittää omaa toimintaa, ja olla niitä kuuluisia suunnannäyttäjiä. Hankkeista, yrityksistä ja organisaatioista puhuessa on hyvä muistaa, että kyse on kuitenkin ihmisistä, ja heidän taidoistaan, osaamisestaan, innostuksestaan – heidän supervoimistaan, joilla rattaat laitetaan pyörimään.
Hankesankaritapaamisessa lähdimme yhdessä miettimään omia supervoimiamme, millaista osaamista jokainen tuo tullessaan omaan hankkeeseen, mitä saamme yhdessä aikaan kun kaikki supervoimat ovat valjastettu ja suunnattu samaan tavoitteeseen? Minkälaisen jäljen jätämme työelämään? Mikä on muuttunut kun hakkeemme päättyvät? Supervoimista saatiin hyvää pohdintaa aikaiseksi tiimeissä, niitä pohdittiin yhdessä ja itsekseen – löydettiin ja valikoitiin. Supervoimiksi nimettiin mm. kokonaisuuksien hallinta, luovuus, järjestelmällisyys, innostuminen, luotettavuus, avoimuus jne. Supervoimia kerratessa selkeästi huomasi, kuinka valtava ja monipuolinen potentiaali meillä onkaan käytössämme, kun yhdessä olemme lähteneet kehittämään työelämää, kukin hanke omassa teemassaan.
Mikä voisi olla sinun supervoima? Oletko ottanut sen täyteen potentiaaliin omassa työssäsi? Entä oletko pysähtynyt miettimään millaisen jäljen sinä jätät työelämään?
Osana suurempaa kuvaa ja yhteistä tavoitetta
Miten valtakunnallisten hankkeiden tekemä työ vaikuttaa työelämän kehittämiseen isossa kuvassa? Mikä merkitys niillä on, entä millaisin keinoin hanketyön tuloksia tullaan hyödyntämään. Esimerkiksi näistä aiheista meille tuli hankesankaripäivään kertomaan Päivi Hämäläinen sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM). Päivi piirsi meille työelämän kehittämisen tilannekuvaa, avasi ministeriöiden tavoitetta ja kokonaiskuvaa siitä, kuinka tärkeä rooli hanketyöllä on työelämän kehittämisessä. Päivi myös painotti hankkeissa syntyvien hyvien käytänteiden skaalautuvuuden merkitystä, vaikutusten arvioinnin tärkeyttä tiedolla johtamisessa sekä hanketyössä tarvittavaa kunnianhimoa.
Hanketyötä tehdään yhteistyössä -luottamusta täytyy vaalia
Psykologisesta turvallisuudesta meillä oli puhumassa Reetta Nyman Menestysresepti -hankkeesta. Reetta laittoi meidät pohtimaan, miten psykologista turvallisuuden tunnetta voisi lisätä ja miten se yleensä näkyy työyhteisössä, hanketyössä. Hän myös muistutti, että turvallisuuden tunne ei ole pysyvä tila, vaan sen eteen tulisi tehdä töitä jokaisessa kohtaamisessa. Jokainen meistä vaikuttaa siihen, mitä tuo kohtaamiseen mukanaan. Ei myöskään riitä, että huoneentauluun tai hankesuunnitelmaan on listattuna kauniita sanoja ja ohjeita työhyvinvoinnin ja psykologisen turvallisuuden lisäämiseksi, jos kukaan ei niitä todellisuudessa noudata.
Vaikuttavuutta arvioinnista
Kun puhutaan hanketyöstä ja työelämän kehittämisestä on tärkeää miettiä vaikuttavuutta, ja sitä miten hankkeen tekemää työtä yrityksissä tulisi mitata. Hanketyön vaikuttavuuden mittauksessa olemme koordinaatiohankkeessa ottaneet käyttöömme QWL-menetelmän, joka tuottaa viidentoista tieteellisesti validoidun kysymyksen avulla työelämän laadun indeksin, eli QWL-indeksin. QWL-menetelmällä saadaan esiin työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välistä yhteyttä, ja sitä voidaan näin ollen hyödyntää myös työelämän kehittämisen hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnissa.
Kävimme hankesankareiden kanssa yhdessä läpi QWL-menetelmää, sen taipumista hanketyöhön ja kehittämistoiveita. Kuulimme lisäksi aivan loistavan case-esimerkin sen käytöstä kun Jaana Lerssi-Uskelin LogDigiS -hankkeesta avasi meille heidän kokemuksiaan QWL:n käytöstä. QWL-menetelmän rinnalle ollaan kehittämässä myös laadullista arviointia, jonka työstämiseen hankesankarit ovat tervetulleita mukaan.
Seuraavan kerran valtakunnallisen työelämän kehittämisen hankesankarit tapaavat kasvokkain marraskuussa Tampereella. Duunataan yhdessä parempi arki!