Suunnittelija Otto Valtonen sosiaali- ja terveysministeriöstä kysyi aiheesta yrityksiltä.
Kyse ei ole vastustuksesta – vaan käytännöllisyydestä
Yritysten näkökulmasta työelämän kehittäminen on sekä strategista, että käytännönläheistä toimintaa. Kehittämistoimia valitaan sen perusteella, mikä on helppoa, nopeasti käyttöön otettavissa ja vastaa suoraan tunnistettuun tarpeeseen. Julkiset työelämän kehittämisen ohjelmat näyttäytyvät tässä kontekstissa usein epäselvinä, abstrakteina tai vaikeasti hahmotettavina kokonaisuuksina.
Usein yritykset eivät tunnista ohjelmia omakseen, koska ne esitellään hankkeina tai yleisinä periaatteina – eivät konkreettisina toimintamalleina tai konsepteina. Lisäksi julkinen viestintä koetaan hajanaiseksi, eikä ole selvää, mitä kehittämisohjelma tarkoittaa juuri kyseiselle työpaikalle. Kun kehittämistarve on ajankohtainen, yritys valitsee ratkaisun, joka on nopeasti saavutettavissa ja selkeästi paketoitu – siksi kaupalliset palvelut koetaan usein helpommiksi.
Yritysten kolme pointtia tehokkaammalle jalkauttamiselle
Yrityshaastattelut osoittavat, että yrityksillä on näkemys siitä, miten työelämän kehittämisen julkisten ohjelmien jalkauttamista tulisi parantaa.
Ensimmäisenä pointtina, ohjelmat ja hankkeet tulisi sanoittaa malleiksi ja konsepteiksi, joita voi suoraan soveltaa työpaikan arjessa. Toimivat ratkaisut, kuten varhaisen tuen malli, ovat juurtuneet työpaikoille juuri siksi, että ne on helppo ymmärtää ja mukauttaa omaan toimintaympäristöön.
Toiseksi yritykset kaipaavat konkreettisia esimerkkejä ja hyötyjä. Mikä muuttuu arjessa? Mitä tästä seuraa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Missä tämä on jo toiminut? Case-esimerkit ja selkeä lisäarvon kuvaaminen koetaan huomattavasti vaikuttavammaksi kuin yleinen ohjelmakuvaus.
Kolmanneksi onnistunut jalkauttaminen vaatii oikeat kanavat ja aktiivisen otteen. Yritykset toivovat, että julkinen viestintä kulkisi olemassa olevien verkostojen kautta: toimialajärjestöihin, HR-verkostoihin, ja suoriin kontakteihin. Pelkkä verkkosivu tai uutiskirje ei riitä kiireisessä arjessa.
Vaikuttavuus syntyy arjessa, ei ohjelmapapereissa
Työelämän kehittämisen julkisten ohjelmien vaikuttavuus ei ratkea sillä, kuinka monta hanketta tai ohjelmaa käynnistetään. Se ratkeaa sillä, muuttuvatko ne työpaikkojen arkisiksi toimintatavoiksi. Yritykset ovat valmiita hyödyntämään julkisin varoin kehitettyjä työelämän ohjelmia – kunhan ratkaisut ovat ymmärrettäviä, helposti omaksuttavia ja vastaavat todellisiin tarpeisiin.
Parempi työelämä syntyy silloin, kun julkinen kehittäminen kohtaa yritysten arjen. Se edellyttää rohkeampaa sanoittamista, konkreettisempaa viestintää ja aitoa ymmärrystä siitä, miten työpaikoilla kehittäminen todellisuudessa tapahtuu. Uskalletaan siis puhua yritysten kieltä!
Kirjoittaja: suunnittelija Otto Valtonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.