Suomalaista työelämää kehitetään tällä hetkellä kymmenillä valtakunnallisilla ESR+ -ohjelman kehittämishankkeilla. Näillä kehittämishankkeilla haetaan ylimaakunnallisia ratkaisuja teknologian, digitalisaation, palvelualan yhteiskehittämiseen ja inhimillisesti kestävän työelämän tarpeisiin. Uusimmassa haussa painopisteinä ovat vastuullinen vihreä siirtymä ja monimuotoisuuden hyödyntäminen.
Miksi valtakunnallisia hankkeita tarvitaan?
Hankkeilla rakennetaan siltoja eri teemojen ja toimijoiden välille, lisätään yhteistyötä sekä jaetaan tietoa ja hyviä käytäntöjä. Lopputuloksena syntyy uutta – ei vain paikallisesti, vaan koko maata hyödyttävää kehitystä. Hanketyöllä voidaan aidosti muuttaa työpaikkojen toimintaa tarjoamalla uusia innovaatioita, työkaluja ja malleja, mutta todellinen muutos syntyy vasta sitten, kun työyhteisö ottaa ne omakseen.
Odotukset työelämän kehittämishankkeille ovat korkeat, sillä ESR+ rahoituksella on strategisesti tärkeä merkitys.
“Rahoituksella voidaan täydentää kansallisia työllisyys- ja kehittämismäärärahoja, käynnistää kokeiluja ja pilotteja työelämän kehittämiseksi, luoda liikkumavaraa äkillisiin talouden muutostilanteisiin ja tuottaa käytäntöjä, jotka skaalautuvat osaksi kansallista toimintaa”, taustoittaa Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeen projektipäällikkö Henna Kymäläinen.
Vaikuttavuus ei synny itsestään – se pitää pystyä osoittamaan
Tiedolla johtamisesta puhutaan paljon, mutta käytännön tasolla se toteutuu edelleen vaihtelevasti. Tästä syystä vaikuttavuuden arviointi on noussut yhä tärkeämmäksi – myös hanketoiminnassa.
“Hankkeilta vaaditaan yhä useammin näyttöä siitä, että ne todella tuottavat taloudellisia vaikutuksia, parannuksia työhyvinvointiin ja tuottavuuteen ja toimivampia palvelurakenteita tai lainsäädäntöuudistuksia. Hankkeiden pitää pystyä osoittamaan, että niiden tekemällä kehittämistyöllä on vaikutusta”, painottaa sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Päivi Hämäläinen.
Tällä rakennerahastokaudella ESR+ työelämän kehittämisen valtakunnallisia hankkeita arvioidaan käyttämällä menetelmänä työelämän laadun indeksiä (QWL-menetelmä). Arviointityötä koordinoi työelämän kehittämisen koordinaatiohanke Parempi työelämä!
Hankkeiden tulokset eivät saa jäädä pöytälaatikkoon
Vaikka hankkeissa syntyy hyviä käytäntöjä ja arvokasta tietoa, niiden vaikuttavuus jää vajaaksi, ellei niitä osata hyödyntää. Tämän vuoksi valtakunnallisissa hankkeissa painotetaan yhä enemmän suunnitelmallisuutta hankkeen hyvien käytänteiden levittämiseen yrityksiin ja organisaatioihin.
“Hankkeen tulosten esille tuominen vaatii vahvaa panostusta markkinointiin sekä yhteistyötä toisten hankkeiden kanssa”, Henna muistuttaa.
Parhaimmillaan hankkeissa luodut hyvät käytänteet voivat päätyä osaksi kansallisia rakenteita, mutta se vaatii onnistuneen hankkeen lisäksi panostusta tulosten esiintuomiseen ja niiden juurruttamiseen työpakoille.
Viestintä on vaikuttavuutta
Onnistuneestakaan hankkeesta ei ole hyötyä, jos hankkeesta ei kuule kukaan. Vaikuttavan viestinnän avulla varmistetaan, että muutkin voivat hyötyä hankkeiden pilotointitoiminnasta. Viestinnässä on tärkeä muistaa, että ihmisiä kiinnostavat tulokset, eivät tekotavat tai teoriat.
“Tutkimustieto ja hanketulokset pitää tiivistää ymmärrettävään ja helposti käyttöönotettavaan muotoon. Hyvä vaikuttajaviestintä ei yksinkertaista asioita liikaa, mutta tuo esiin olennaisen mutkat suoriksi vedettynä”, Päivi kuvailee.
Kehittämistyössä mahdollisuus kokeilla ja innovoida
Valtakunnalliset työelämän kehittämishankkeet eivät ole irrallisia projekteja, vaan tärkeä osa suomalaisen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden systemaattista kehittämistä. “Hankkeiden kautta pääsemme kokeilemaan uusia, innovatiivisia työelämää kehittäviä toimintamalleja ja tuomaan niitä uusien työpaikkojen ulottuvilla. Rahoitusta ei kuitenkaan saa pitää itsestään selvyytenä, vaan meidän täytyy muistaa, että rahoituksen hyöty tulee olla osoitettavissa selkeästi”, Päivi ja Henna lisäävät.
Vaikuttavuuden osoittamiseen osallistuminen on jokaisen vastuullisen hanketoteuttajan tehtävä.