Parempi työelämä! -koordinaatiohanke on tarjonnut sparraustukea eri toimijoille jo viiteen ESR+ työelämän kehittämisen valtakunnalliseen hakukierrokseen. Sparrauksia on toteutunut jokaisessa hakukierroksessa kymmeniä, ja palautteen perusteella tuki on koettu tarpeelliseksi, ja hakija on saanut mukaansa nipun tuoreita näkökulmia.
Ideat jalostuvat yhteisessä keskustelussa
Hankesparraukset ovat luottamuksellisia keskusteluita, ja ne tarjoavat mahdollisuuden tarkastella hankeideaa ulkopuolisen silmin ennen hakemuksen jättämistä. Sparrauksissa pyritään yhdessä kirkastamaan tavoitteita, löytämään suunnitelman punainen lanka, jäsentämään ja selkeyttämään, ja mikä tärkeintä: varmistamaan hankeidean sopivuus avoinna olevaan hakuun. Hankeideaa voidaan yhdessä myös haastaa ja kehittää eteenpäin.
Parempi työelämä! -hankkeen koordinaattori Tiina Lintunen on sparrauksissa huomannut, että yleensä hankeidea ei istu aivan sellaisenaan hakuun.
“Kun ideaa aletaan käydä yhdessä läpi, hahmottuvat vahvuuksien lisäksi paremmin myös ne kohdat ja näkökulmat, joita pitää vielä miettiä tarkemmin. Usein jo pelkästään idean sanoittaminen toiselle sparraustilanteessa selkeyttää sitä omaa ajattelua. ”
Milloin hankeidea kaipaa vielä hiomista?
Mikäli hakemus ei vastaa täysin hakuilmoituksen tavoitteita, kannattaa aivan ensimmäiseksi perehtyä tarkasti siihen, mihin tarpeeseen teeman haulla halutaan vastata ja millaiseen isompaan kokonaisuuteen kehittämistoiminta liittyy.
“Millaisia muutoksia halutaan hankkeiden avulla syntyvän työpaikoille? Eli näe ensin kokonaisuus ja tuumaa sitten, miten olette osa tätä kokonaisuutta”, Tiina ohjeistaa.
Keskeistä on tunnistaa ihmisten ja kohderyhmän tarpeet, eli mihin tarpeeseen kehittämistoiminta vastaa ja miten idea huomioi heidän näkökulmansa. Näiden lähtökohtien pohjalta hankeideaa voidaan lähteä edelleen jalostamaan.
Millaista selkeyttä ja konkretiaa hankehakemukseen kaivataan?
Tiina kannustaa kuvaamaan hankehakemuksessa mahdollisimman selkeästi mitä kehittämistyössä tapahtuu konkreettisesti arjen tasolla ja kenen kanssa sitä tehdään.
“Me kehittäjän helposti uppoudumme omaan ideaan, ja selkeys unhoittuu. Kannattaakin pohtia, avautuvatko hankeidean tavoitteet ja toimenpiteet ymmärrettävästi myös lukijalle, joka ei tunne ideaa entuudestaan.”
Mitä selkeämmin kehittämistoiminta on kuvattu, sitä helpompi sen toteutettavuutta on arvioida.
Mitä hakemuksessa on hyvä huomioida teemasta?
On hyvä selvittää mitä teeman aiheelle on jo aikaisemmin tehty? Onko joku jo yrittänyt ratkaista asiaa, miten, millaisin keinoin ja millaisin tuloksin? Jos aiemmat ratkaisut eivät ole tuottaneet toivottua vaikutusta, hakemuksessa kannattaa kuvata, miten oma lähestymistapa eroaa niistä ja miksi sen arvioidaan toimivan paremmin.
“Tarkastelu auttaa myös tunnistamaan, millaista osaamista ja mitä supervoimia hankkeen toteuttaminen edellyttää. Samalla hahmottuu, millaiset resurssit kehittämistyön toteuttamiseen tarvitaan “, Tiina lisää.
Mitä paremmin teemaan liittyvä tausta, tarvittava osaaminen ja toteutuksen edellytykset on hahmotettu, sitä vakuuttavammin hankeidean toteuttamiskelpoisuus välittyvät hakemuksesta.
Mitä valmistautumisessa kannattaa huomioida?
Valmistautumista helpottaa, jos hankeideasta laatii jo varhaisessa vaiheessa lyhyen ja tiiviin esityksen eli hissipuheen. Kiteyttää, mitä ongelmaa hanke ratkaisee, kenelle se on suunnattu ja millaista muutosta sillä tavoitellaan. Samalla kannattaa pohtia, mikä on hankkeen palvelulupaus työelämälle: mikä on se hankkeen tuoma hyöty kohderyhmälle. Usein juuri tämä kiteytys auttaa hahmottamaan hankkeen ytimen.
“Niin kulunut kuin hissipuhe on sanana, se on silti loistava kiteyttäjä toiminnasta vieraalle, joka kuulee ensimmäisen kerran hankeideasta.”
Lue myös uutinen: Työelämän kehittämisrahoitusta hakeva – nämä viisi asiaa kannattaa tehdä toisin!