kuvassa tekoälyllä luotuja kuvia ihmisistä eri ammateissa ja teksti
Uutiset

23.6.2026

Nuorten ääni kuuluu uudessa työelämän kehittämisstrategiassa

Suomen uusi kansallinen työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2035 on julkaistu. Parempi työelämä! -hanke keräsi yhdessä TYÖ2030-ohjelman kanssa nuorten ajatuksia ja toiveita työelämästä strategiatyön tueksi. Nuorten ääni kuuluu nyt strategiassa vahvasti, ja yhtenä keskeisenä muutostavoitteena on nuorten hyvä alku työelämään.

Strategian tavoitteena on rakentaa suomalaisesta työelämästä entistä innovatiivisempaa, tuottavampaa ja hyvinvoivempaa sekä vahvistaa työpaikkojen kykyä uudistua nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Kehittämisstrategiassa on neljä keskeistä muutostavoitetta: uusien teknologioiden hyödyntäminen, monimuotoisuuden vahvistaminen, oppimisen lisääminen työn arjessa sekä nuorten hyvä alku työelämään.

Vuonna 2024 nuoret ja työelämä olivat keskeisiä teemoja myös koordinaatiohankkeen toiminnassa.
“Kiersimme yhdessä palveluntuottajamme kanssa ympäri Suomea kuulemassa yli 400 nuorta. Halusimme tietää, mitä he ajattelevat työelämästä. Nuoret kertoivat avoimesti kokemuksistaan, odotuksistaan ja huolistaan liittyen työelämään sekä siihen siirtymiseen”, kertoo Parempi työelämä! -hankkeen projektipäällikkö Henna Kymäläinen.

Nuoret nostivat esiin tuen tarpeen työelämään siirtyessä

Nuorten kuulemiskierroksen tulokset koottiin raportiksi Nuorten ajatuksia työelämästä: Raportti nuorten kuulemisesta työelämän kehittämisstrategian tueksi. Tulokset olivat samalla kertaa yksinkertaisia ja tärkeitä. Nuoret eivät toivoneet työelämältä mitään poikkeuksellista, vaan ennen kaikkea inhimillisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja mahdollisuutta tulla osaksi työyhteisöä.

“He korostivat hyvän työilmapiirin, esihenkilön tuen, työn ja vapaa-ajan tasapainon sekä oppimis- ja kehittymismahdollisuuksien merkitystä. Nuoret toivoivat työelämää, jossa voi olla oma itsensä, jossa moninaisuus hyväksytään ja jossa jokaisen osaamista arvostetaan jo työuran alkuvaiheessa. Lisäksi he toivoivat konkreettista tukea työelämään siirtymisessä”, Henna kertaa, ja uskoo, että nämä nuorten ajatukset työelämästä vastaavat varmasti myös meidän jokaisen työssä olevan ajatuksia ja toiveita.

Kuulemiskierroksen jälkeen nuorten näkemyksiä jatkotyöstettiin Työelämäfoorumi Suomi 2024 -tapahtumassa päättäjien, asiantuntijoiden, tutkijoiden ja nuorten kanssa. Ratkaisutyöpajoissa luotiin yhdessä Työelämäfoorumin ratkaisuehdotukset työelämän kehittämisstrategian valmistelun tueksi. Keskusteluissa nousivat esiin muun muassa työn saavutettavuus, toimeentulon turvaaminen, merkityksellinen työ, hyvä työpaikka sekä arjen tasapaino.

Nuorten ääni löysi paikkansa työelämän kehittämistyössä

Nyt julkaistussa työelämän kehittämisstrategiassa on nähtävissä selkeitä yhteyksiä näihin nuorten esiin nostamiin teemoihin. Strategian painotus nuorten hyvään alkuun työelämässä, monimuotoisuuden vahvistamiseen, työssä oppimiseen sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen vastaa moniin niistä odotuksista, joita nuoret kuulemisessa ilmaisivat. Tämä osoittaa, että nuorten ääni ei jäänyt vain raportin sivuille, vaan sillä on ollut vaikutusta kansallisen työelämän kehittämisen suuntaan.

“On upea juttu, että keräämämme nuorten ajatukset ja ideat sekä yhdessä pohditut ratkaisuehdotukset ovat löytäneet paikkansa työelämän kehittämistyössä”, Henna iloitsee.

Lue aiheesta lisää: