Parempi työelämä! -hankkeemme kutsui hankehaun valmistelutyöhön mukaan koordinaatiohankkeen ohjaus- ja asiantuntijatyöryhmän jäsenet, Pannu kuumana-aamukahviverkoston jäsenet, ELY-keskusten alueellisen työelämäkehittäjien verkoston sekä heidän sidosryhmänsä. Nämä verkostot koostuvat eri alojen ammattilaisista, työnantajista, tutkijoista, kehittäjistä, yrittäjistä ja työmarkkinatoimijoista.
Valmistelutyötä tehtiin työpajoissa sekä Howspace-alustalla
Työskentely käynnistyi maaliskuun lopulla ohjaus- ja asiantuntijatyöryhmälle järjestetyllä työpajalla, jossa aloitimme vuoropuhelun työelämän kehittämisen tarpeista ja ideoista.
Työpajojen jälkeen työskentely siirtyi digitaaliselle Howspace -yhteistyöalustalle, mihin kutsuimme verkostomme jäsenet työskentelemään huhtikuun ajaksi. Alustalla kerrattiin alkuun ESR+ työelämän kehittämisen teemaa ja osallistujilla oli mahdollisuus tutustua jo rahoitettuihin valtakunnallisiin hankkeisiin. Työskentelyosiossa päästiin keskustelemaan ja ideoimaan, millaisia tarpeita työelämän kehittämisessä on tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kannalta. Osallistujat pääsivät myös kommentoimaan alustalla toistensa ideoita.
”Kun tietoa alkoi alustalle kertymään niin tätä kertynyttä dataa tuumailtiin vielä työpajoissa ELY-kehittäjäjoukon sekä työelämän kehittämisen Pannu kuumana -aamukahviporukan kanssa. Kaiken kaikkiaan yhteiseen keskusteluun osallistui alustalla ja työpajoissa yhteensä reilu 160 ihmistä”, arvioi hankekoordinaattori Tiina Lintunen. Koordinaatiohankkeen tehtävänä oli koota kaikki verkostoissa syntynyt tieto yhdeksi tiiviiksi tietokokonaisuudeksi. Tietokokonaisuus esitellään ESR+ johtoryhmälle, joka hyödyntää osallisuusmateriaalia päättäessään syksyn 2025 teemahaun aiheet.
Millaisia ideoita sitten syntyikään tästä prosessista?
“Osa näistä ideoista varmastikin paljastuu sitten myöhemmin, kun uusi hankehakukierros alkaa valtakunnallisten työelämän kehittämisen hankkeiden osalta syksyllä 2025. Tässä kuitenkin muutamia nostoja mitä suomalaisessa työelämän kehittämisessä tulee lähtökohtaisesti ottaa huomioon, kun kehittämishankkeita haetaan.”
- Olisi tärkeä nostaa enemmän kehittämisessä focus tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamisen näkökulman kirkastamiseen. Kun ihminen voi kaikin puolin hyvin työssään, se on työelämässä merkityksellisin elementti tuottavuudessa. Työpaikkojen pitovoimaa tarkastelemalla, pitäisi kehittämisen keskiössä olla sellaiset alat, joilla on suurta vaihtuvuutta tai alat, jotka eivät houkuttele nuoria. Kehittämistoimien toivottiin nostavan kaikenlaisen osaamisen arvostamista.
- Korostettiin myös työhyvinvoinnin ymmärtämistä ja johtamista: Työhyvinvointi syntyy työn rakenteista, jotka tekevät toiminnasta tuottavaa. Työhyvinvointia tuetaan johtamisella, sosiaalisilla rakenteilla, oikeudenmukaisuudella, oppimisen mahdollistamisella ja työkuorman tasapainottamisella. Hyvinvointi työpaikoilla on kaikkien vastuulla. Tuottavuutta ja sen kehitystä on tarpeen ymmärtää ja johtaa.
Kiitämme kaikkia työskentelyyn osallistuneita panoksesta!