Parempi työelämä! -koordinaatiohanke osallistui RäTy (ESR+) -hankkeen päätösseminaariin Mikkelissä 19.8.2026. Seminaari kokosi yhteen näkökulmia ja käytännön kokemuksia siitä, miltä ennakoiva työkykyjohtaminen voisi parhaimmillaan näyttää suomalaisilla työpaikoilla.
”Päivän tärkein oivallus oli ehkä tämä: ennakointi ei ole kristallipallo. Se on kykyä huomata arjen pienet signaalit ja tehdä niiden perusteella jotain ajoissa.” kuvaa Parempi verkostokoordinaattori Tiina Lintunen päivän antia.
Hyvä työkykyjohtaminen alkaa ennen ongelmaa
Räätälöity työ eli RäTy-hanke nosti päätöstapahtumassaan esiin juuri niitä teemoja, joita suomalaisessa työelämässä nyt tarvitaan: ihmislähtöistä johtamista, tiedolla johtamista, työn muotoilua ja työkyvyn ennakoivaa tukemista. Kyse ei ole yksittäisestä henkilöstötoimesta tai uudesta työkalusta, joka voidaan lisätä muiden työkalujen joukkoon. Kyse on siitä, miten organisaatio toimii ja johtaa arjessa.
Ennakoiva työkykyjohtaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnkuormitukseen, osaamisen kehittämiseen, työterveysyhteistyöhön ja henkilöstön kokemuksiin kiinnitetään huomiota systemaattisesti. Ei vasta silloin, kun sairauspoissaolot ovat hypänneet pilviin tai joku toteaa ääneen, että nyt alkaa olla aika paljon kaikkea. Työpaikkojen pitää opetella kuulemaan myös hiljaisempia signaaleita ja ennen kaikkea luoda ilmapiiriä, jossa asioista uskalletaan puhua ääneen.
Ennakoiva työkykyjohtaminen on askel kohti tuottavuutta
RäTy (ESR+) -hanke on alueellinen kehittämishanke, jossa työkykyjohtamisen näkökulman uudistaminen oli keskiössä. Sekä suomalaisen työelämän kehittämisen strategiassa että ESR+-rahoitteisissa työelämän kehittämishankkeissa korostuu ajatus siitä, että työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin tulee kehittyä yhtä aikaa. Todellinen vaikuttavuus syntyy vasta silloin, kun työpaikoilla kehitetään työn tekemisen tapoja, johtamiskäytäntöjä ja osaamista osana arjen toimintaa.
Tämä tukee ajatusta siitä, että ennakoiva työkykyjohtaminen on yksi askel kohti parempaa ja tuottavampaa työelämää. RäTy (ESR+) -hanke on tästä hyvä esimerkki: hanketoiminnalla voidaan viedä suomalaisen työelämän strategisia tavoitteita käytäntöön ja rakentaa työpaikoille toimintatapoja, joilla hyvinvointia ja tuottavuutta voidaan kehittää rinnakkain.
Työn tuottavuudesta puhutaan helposti numeroiden, tehokkuuden ja prosessien kautta. Lopulta tuottavuus syntyy kuitenkin ihmisistä, jotka tekevät työn. Siksi työhyvinvointi ja tuottavuus rakentuvat monelta osin samoista asioista: hyvästä johtamisesta, toimivasta työyhteisöstä, sujuvasta työn tekemisestä, osaamisesta ja mahdollisuudesta tehdä työtä omia vahvuuksia hyödyntäen.
Ennakoiva työkykyjohtaminen edellyttää kuitenkin muutakin kuin hyvää tahtoa. Se tarvitsee tuekseen tietoa siitä, mitä työpaikalla todella tapahtuu. Muuten ennakoinnista tulee helposti hieno ajatus, jota jokainen tulkitsee vähän omalla tavallaan.
Työelämän laadun indeksi (Quality of Working Life) on tärkeä väline, jonka avulla voimme osoittaa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välisen yhteyden. QWL-datalla voimme auttaa tekemään näkyväksi sitä, miten työelämän laatu, henkilöstön kokemukset ja tuottavuus kytkeytyvät toisiinsa. QWL-menetelmä on Suomessa vielä alikäytetty, vaikka se olisikin loistava menetelmä myös ennakoivan työkykyjohtamisessa.
Ennakoinnin avulla saadaan työntekijöiden ääni kuuluviin
Työterveyspsykologi Mikael Saarisen luovasta puheenvuorosta sai konkreettisesti näkökulmaa siihen, miten pienet havainnot voivat paljastaa meille työpaikan todellisen arjen sujuvuuden. Kun työnkuormitusta, osaamisen kehittämistä, henkilöstön kokemuksia ja työn sujuvuutta seurataan, voidaan muutostarpeisiin tarttua ennen kuin ne näkyvät sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyytenä. Samalla organisaatio pystyy paremmin turvaamaan osaamisen saatavuutta, vähentämään henkilöstöriskejä ja rakentamaan edellytyksiä työn tuottavuudelle.
Ennakoiva työkyky johtaminen ei ole vain työhyvinvointia, se on myös tuottavuustyötä. Ennakoinnin avulla emme yritä nähdä tulevaisuuteen, vaan opimme katsomaan nykyhetkeä riittävän tarkasti ja tekemään tietoon pohjautuvia päätöksiä. Ennakoiva työkykyjohtaminen ei tarkoita palveluiden vähentämistä, vaan resurssien suuntaamista fiksummin. Ennakoinnin avulla emme pysty estämään kaikkia ongelmia, mutta emme anna ongelmien kasvaa niin suuriksi, että niitä pitää hädissään korjata.
”Seminaarissa opimme, että meillä on kaksi erilaista tapaa toimia. Voimme ennakoida ongelmia ja estää niiden syntymisen tai voimme ratkaista ongelmia sitä mukaan kun ne tulevat vastaan. Molemmat tavat maksavat saman verran, mutta ennakoimalla voimme pitää huolta myös työhyvinvoinnista” avaa aluekoordinaattori Anna Saarela-Korhonen. ”Valinnan ei pitäisi siis olla vaikea” Anna päättää.