Kun yrityksiltä kysyttiin työhyvinvoinnin ja tuottavuuden suhteesta, vastaus oli lähes yksimielinen: ilman hyvinvoivaa henkilöstöä ei synny kestävää tuottavuutta. Samalla useat yritykset korostivat myös käänteistä yhteyttä. Kun työtä tehdään sujuvammin, prosessit toimivat ja työarjen esteitä poistetaan, myös työhyvinvointi vahvistuu.
Siksi kysymykseen ”kumpi tuli ensin?” ei yrityshaastattelujen perusteella löydy yksiselitteistä vastausta. Monilla työpaikoilla hyvinvointi ja tuottavuus nähdään oleellisina tekijöinä työpaikan menestyksen kannalta.
Oppiminen nousi lähes kaikilla toimialoilla esiin
Kansallisen työelämän kehittämisstrategian kolmas supervoima on uudistumiseen ja oppimiseen kannustava kulttuuri. Yrityshaastattelujen perusteella tämä näkyy ennen kaikkea siinä, miten vahvasti osaamisen kehittämistä pidetään kilpailukyvyn ja työhyvinvoinnin edellytyksenä.
Useilla toimialoilla tunnistettiin haasteita osaamisen saatavuudessa. Yritykset kertoivat panostavansa yhä enemmän sisäiseen koulutukseen, oppisopimusratkaisuihin, perehdytykseen sekä jatkuvaan oppimiseen. Energia-alalla oppisopimuksia hyödynnetään osaajapulan ratkaisemisessa, ohjelmistoalalla panostetaan muun muassa tekoälyyn, data-analytiikkaan ja kyberturvallisuuteen liittyvään osaamiseen, kun taas palvelualoilla kehitetään perehdytyspolkuja ja koulutusratkaisuja uusille työntekijöille.
Haastattelujen perusteella oppiminen ei näyttäydy yrityksille vain henkilöstön kehittämisenä. Se nähdään keinona vastata toimintaympäristön muutoksiin, teknologiseen kehitykseen ja osaajapulaan. Samalla se tukee työn hallinnan tunnetta ja mahdollisuuksia onnistua työssä.
Uudistuminen tarvitsee luottamusta
Oppiminen ei kuitenkaan synny pelkästään koulutuksista. Haastatteluissa nousivat esiin myös johtamisen laatu, avoin vuorovaikutus ja psykologinen turvallisuus. Useat yritykset korostivat, että uusien toimintatapojen käyttöönotto ja osaamisen jakaminen edellyttävät kulttuuria, jossa uskalletaan kysyä, kokeilla ja tehdä virheitä.
Tästä syystä monet yritykset olivat panostaneet esihenkilötyöhön, tiimikehittämiseen ja yhteisöllisyyteen. Psykologisen turvallisuuden vahvistaminen nähtiin tärkeänä sekä henkilöstön hyvinvoinnin että organisaation uudistumiskyvyn kannalta.
Haastattelujen perusteella hyvä organisaatiokulttuuri ei ole vain työhyvinvoinnin kysymys. Yritykset liittivät sen myös osaamisen hyödyntämiseen, sitoutumiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen.
Ehkä tärkeämpi kysymys on toinen
Yrityshaastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että työhyvinvoinnin ja tuottavuuden asettaminen vastakkain ei vastaa työpaikkojen todellisuutta. Yritykset eivät useimmiten erottele niitä toisistaan, vaan näkevät ne toisiaan vahvistavina tekijöinä.
Ehkä tärkeämpi kysymys kuin ”kumpi tuli ensin” on se, millaiset työpaikat onnistuvat rakentamaan ympäristön, jossa ihmiset voivat oppia, kehittyä ja tehdä työnsä hyvin. Yrityshaastattelujen perusteella juuri tällaisessa ympäristössä syntyvät sekä työhyvinvointi että tuottavuus.
*Havainnot perustuvat kansallisen työelämän kehittämisstrategian valmistelun yhteydessä toteutettuihin teemahaastatteluihin, joihin osallistui 10 eri kokoista yritystä eri toimialoilta ympäri Suomen.
Supervoimat osa 1: Työelämän kehittämisstrategian supervoimat, osa 1: Ihmisten johtaminen – työhyvinvointia ei rakenneta, sitä johdetaan – Parempi työelämä
Supervoimat osa 2: Työelämän kehittämisstrategian supervoimat, osa 2: Yritysten koko vaihtelee, menestyksen avaimet yhdistävät – Parempi työelämä
Miten kansallinen työelämän kehittämisstrategia viedään käytäntöön? Tule kuulemaan näkemyksiä ja keskustelua siitä, miten työpaikkojen supervoimat voidaan muuttaa hyvinvoinniksi, tuottavuudeksi ja kasvuksi Työelämäfoorumi Suomi -tapahtumaan 3.11. klo 9–11. Voit seurata lähetystä suorana Yle Areenasta. Ilmoittaudu mukaan ja saat kalenterikutsun ja tapahtumalinkin sähköpostiisi.