Uudenmaan elinvoimakeskuksen järjestämään tapahtumaan osallistui poikkeuksellisen laaja joukko asiantuntijoita työmarkkinajärjestöistä, oppilaitoksista, ministeriöistä, kaupungeista, säätiöistä, yrityksistä, kehittämishankkeista ja järjestöistä. Työelämän monimuotoisuus nousi päivän keskeiseksi teemaksi. Se on myös yksi kansallisen Työelämän kehittämisstrategia 2035:n neljästä muutostavoitteesta.
Päivän arvokkain anti syntyi kuitenkin osallistujien välisissä työpajakeskusteluissa. Niissä tunnistettiin lukuisia käytännön toimenpiteitä, verkostoja ja toimintamalleja, joiden avulla työelämää kehitetään jo nyt eri puolilla Uuttamaata.
Yhteistyö oppilaitosten ja työelämän välillä vahvistuu
Useat osallistujat korostivat koulutuksen ja työelämän tiivistä yhteistyötä. Rakennusteollisuudessa tehdään yhteistyötä oppilaitosten kanssa, jotta valmistuvien osaaminen vastaisi mahdollisimman hyvin työelämän tarpeita. Samaan aikaan työnantaja- ja oppilaitostoimijat kehittävät malleja, joilla työurista saataisiin aiempaa monivaiheisempia ja jatkuva oppiminen osaksi työelämää.
Oppilaitoksissa panostetaan myös monikielisten työyhteisöjen tukemiseen. Taitotalossa toimiva hanke auttaa työpaikkoja hyödyntämään monikielisyyttä kilpailuetuna, ja uusia yrityksille suunnattuja webinaareja on jo valmistelussa.
Työhyvinvointia kehitetään arjessa
Keskusteluissa nousi esiin runsaasti esimerkkejä siitä, miten työhyvinvointia ja työkykyä vahvistetaan käytännön arjessa.
Työterveyslaitos toteuttaa organisaatioiden kanssa ennakointiin liittyviä kehittämishankkeita ja jakaa tuloksia koulutusten, uutiskirjeiden sekä Tapaturmafoorumin kautta. Gofore puolestaan seuraa ja raportoi mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja osana työhyvinvoinnin johtamista.
Oo Loisto Oy:n työssä korostuvat esihenkilöiden ja työyhteisöjen valmennus, kuormituksen hallinta, ikädiversiteetin huomioiminen sekä ikääntyvien työntekijöiden hiljaisen tiedon hyödyntäminen. Monessa organisaatiossa työhyvinvointia tuetaan myös yksinkertaisilla mutta vaikuttavilla käytännöillä, kuten viikoittaisilla onnistumiskeskusteluilla, kehittämistyöryhmillä ja työyhteisöille varatuilla aamukouluilla.
Tekoälystä apua pienyrityksille
Työelämän kehittämisessä näkyvät vahvasti myös digitalisaatio ja tekoäly. TIEKE valmentaa hankkeissaan pienyrityksiä tekoälyn hyödyntämiseen osana päivittäistä työtä. Tavoitteena on parantaa sekä tuottavuutta että työntekijöiden hyvinvointia. Toimintaa toteutetaan organisaatioiden tarpeista lähtien pilottien, kokeilujen ja valmennusten avulla.
Samalla useat toimijat korostivat osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Ammattiliittojen näkökulmasta keskeistä on työntekijöiden äänen kuuluminen sekä jäsenten kouluttaminen muuttuvan työelämän tarpeisiin.
Monimuotoisuus nähdään kasvun mahdollisuutena
Monimuotoisen työelämän kehittäminen nousi keskusteluissa vahvasti esille. Live-säätiö edistää osallistavaa työelämää esimerkiksi täsmätyökävelyjen avulla. Lisäksi osallistujat nostivat esiin erilaisia palveluita ja verkostoja, joiden avulla yrityksiä kannustetaan hyödyntämään kansainvälistä osaamista ja tukemaan maahanmuuttajien työllistymistä.
Monet toimijat pitivät tärkeänä myös eri-ikäisten työntekijöiden osaamisen tunnistamista ja vahvuuksien hyödyntämistä työyhteisöissä. Osallistujien mukaan asiantuntijuuden näkyväksi tekeminen vahvistaa koko työyhteisön yhteistä onnistumista.
Verkostoja on jo paljon, niitä pitää hyödyntää tehokkaammin
Yksi päivän keskeisistä johtopäätöksistä oli, ettei työelämän kehittämistä tarvitse onneksi aloittaa tyhjästä. Alueella toimii jo laaja joukko verkostoja, foorumeita, tapahtumia ja viestintäkanavia.
Esille nousivat muun muassa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ammatilliset verkostot, Työterveyslaitoksen kehittäjäverkostot, Suomen työnohjaajien alueelliset verkostot, yritysten omat keskustelufoorumit, työllisyysfoorumit sekä erilaiset oppilaitos- ja hankeverkostot. Ennen uusien rakenteiden rakentamista kannattaakin tunnistaa nykyiset vahvuudet, lisätä yhteistyötä ja tehdä jo olemassa oleva työ näkyväksi.
Paremman työelämän tekijät -tapahtuma osoitti, että Uudellamaalla työelämää kehitetään monin tavoin, ja että näkemystä ja kokemusta on laajasti. Kun erilaiset toimijat saadaan saman pöydän ääreen jakamaan kokemuksiaan, syntyy yhteinen kuva siitä, miten hyvistä käytännöistä voidaan rakentaa entistä vaikuttavampia ratkaisuja koko alueelle. Tapahtuma oli ensimmäinen Uudenmaan elinvoimakeskuksen koolle kutsuma verkostotilaisuus työelämän kehittämisen teeman ympärillä.
Paremman työelämän tekijät -kiertue tarjoaa osallistujille ainutlaatuisen mahdollisuuden verkostoitua, jakaa kokemuksia ja rakentaa yhteistä näkemystä tulevaisuuden työelämästä alueilla. Yhteistyön vahvistaminen eri toimijoiden välillä on keskeisessä roolissa, jotta alueelliset ratkaisut ovat vaikuttavia ja pitkäjänteisiä. Paremman työelämän tekijät -kiertue toimii näin konkreettisena käynnistäjänä alueelliselle kehittämistyölle ja luo vahvan pohjan kestävälle ja inhimilliselle työelämälle koko Suomessa. Tapahtumat järjestää Parempi työelämä! -koordinaatiohanke yhdessä elinvoimakeskusten kanssa.