Kohti parempaa työelämää – perhe-elämä huomioiden
Suomessa otettiin merkittävä askel kohti tasa-arvoisempaa vanhemmuutta vuonna 2022 uuden vanhempainvapaamallin myötä. Uudistus mahdollistaa kummallekin vanhemmalle yhtä pitkän vanhempainvapaan: molemmat vanhemmat saavat 160 arkipäivää vanhempainrahaa, ja he voivat myös siirtää siitä osan toiselle vanhemmalle. Tavoitteena on tasata vanhemmuuden jakautumista ja tukea molempien vanhempien osallistumista lapsen varhaisvuosiin. Samalla pyritään purkamaan sukupuolittuneita rooleja työelämässä ja kotona.
Lue blogi
TyhyTekojen avulla parempaan työelämään
Matkailu- ja ravintola-alalla joka kolmas työntekijä arvioi voivansa huonosti, ja alalla olevista yli puolet uskoo vaihtavansa pois alalta työuransa aikana (Barona 2025). Lukemat eivät tietenkään vaikuta positiivisesti pito- ja vetovoimaan alalla, joka on viimevuosina kamppaillut osaavan työvoiman löytymisestä, ja jonka suhdannetilanne on heikko (Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 2025).
Lue blogi
Työtä luontouttamalla parempaa työelämää ja työhyvinvointia? ”Ehdottomasti jatkoon!”
Hämeenlinnan kaupungin henkilöstö vietti viime toukokuussa ensimmäistä kertaa yhteistä Luontotyöpäiväviikkoa. Teemaviikon aikana henkilöstöä kannustettiin omatoimiseen työn ”luontouttamiseen” eli viemään työtä ja työntekijöitä kohden luontoa. Viikon tavoitteena oli vahvistaa työhyvinvointia luontolähtöisesti ja luonnon lukuisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia hyödyntäen. Suomalaista Luontotyöpäiväviikkoa vietetään jälleen 19.-23.5.2025.
Lue blogi
Tavara ei liiku tekoälyllä – tieto liikkuu
Tekoäly on mullistanut viime vuosina yritysten ajattelutapaa. Se on tullut osaksi arkea myös sisälogistiikassa. Vaikka tekoäly ei fyysisesti siirrä tavaroita, se koetaan tulevaisuuden voimavarana, josta on kaikille suurta hyötyä. Se helpottaa tiedonkäsittelyä ja -analysointia sekä tulevaisuuden ennakointia. Varastonhallinta on yksi sisälogistiikan keskeisistä osa-alueista, johon tekoäly voi tuoda merkittäviä hyötyjä ja parannuksia.
Lue blogi
Tiimiläistaidot hanketyössä – projektin menestyksen salainen ainesosa
Hanketyö – tehtävä, jolla on selkeä tarkoitus ja kirkas tavoite. Kuulostaa tehokkaalta ja tavoitteelliselta. Parhaimmillaan se on juuri sitä. Mutta kaikki, jotka ovat joskus tehneet projektityötä, tietävät, että kulissien takana hanketyö on kaikkea muuta: eriäviä näkökulmia, epäselviä vastuita ja sivusta ohjaamista.
Lue blogi
Vlogi: Kestävään kehitykseen, teknologiaan ja työhyvinvointiin panostaminen mahdollistaa tyytyväisen työyhteisön
Parempi työelämä! kävi ottamassa selvää, mistä rakentuu porilaisen Agrifutura Tomaatit Oy;n innovatiivinen sekä vastuullinen asenne, ja miten johdetaan kansainvälistä työyhteisöä? Miten ja miksi teknologisiin ratkaisuihin panostetaan, miten he ovat taklanneet työvoimapulan ja millainen onkaan Skandinaavian ensimmäinen, puolisuljettu, automatisoitu kasvihuone.
Lue blogi
Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaation haasteista
Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.
Lue blogi
Miksi yritysten tulisi panostaa työyhteisön moninaisuuteen?
Kilpailu on kovaa ja jokaisessa yrityksessä joudutaan miettimään, miten pärjätä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Harvemmin nousee keskusteluun, että työyhteisön monimuotoisuus ja inklusiivisuus ovat myös kilpailukyvyn tekijöitä ja niillä on useita hyötyjä työelämässä niin työntekijöiden kuin yritystenkin kannalta. Mitä nämä hyödyt sitten ovat?
Lue blogi
4 työelämäoppia Islannista Nalle Puhin viisauksia lainaten
Kävimme tutustumassa Reykjavikissa islantilaiseen työelämään, koska tuo tuulinen maa keskellä valtamerta on onnistunut kehittämään työelämää pitkäjänteisesti, mutta rivakasti. Tässä blogissa kokoan kaikista tutustumiskohteistamme neljä yhteistä tekijää, jotka tekevät Islannista aivan erinomaisen esimerkin arkisista käytänteistä, joilla tehdä parasta työelämää. Lainaan näissä nostoissa Nalle Puhin kirjaa ”Pieni kirja viisaudesta”, sillä näissä viisaan pienen karhun pienissä arjen näkökulmissa on ripaus islantilaisen työelämän oppeja. Lopuksi vielä kerron aineksia onnistuneen oppimismatkan reseptiin.
Lue blogi
Työelämän saagaa Islannista
Matkan tarkoitus oli etsiä oppia ja toimintatapoja työelämän kehittämiseen, ennen kaikkea siihen liittyvään hanketoimintaan. Ministeriössä työskentelevänä katsoin asioita työn puolesta myös laajemmasta perspektiivistä, millaista näkemystä voisimme saada kansalliseen työelämän kehittämiseen?
Lue blogi
Ihminen ei ole kone, mutta työyhteisöjen huoltamiseen on olemassa työkaluja
Työelämässä hyvinvointia syntyy esimerkiksi merkityksellisyyden ja osaamisen kokemuksista, yhteisöllisyydestä ja siitä, että saa asioita aikaan. Samaan aikaan työkulttuurissamme näyttää olevan piirteitä, jotka kuluttavat työntekijöiden voimavaroja. Työhyvinvointia nakertaa esimerkiksi kehnon työn organisoinnin seurauksena liian kova työtahti, joka ilmenee henkilöstön puutteellisena työstä palautumisena ja pahimmillaan työpahoinvoinnin lisääntymisenä. Työpahoinvointi tuottaa inhimillistä kärsimystä ja vähentää yrityksen tuottavuutta.
Lue blogi
Benchmark – Lähdimme haltiamaahan hakemaan oppia islantilaisesta työelämästä
Islanti on tunnettu rohkeista työelämänavauksistaan, joten me lähdimme tutustumaan islantilaisten toimiviin työelämän käytänteisiin ja arvioimaan niiden sopivuutta suomalaiseen työelämään. Islannissa asuu melkein puolet vähemmän ihmisiä kuin pääkaupungissamme Helsingissä, joten pienuus ja ketteryys ovat varmasti Islannin etuja kehittämistyössä. Mukanamme benchmark-matkalla olivat ohjaavien ministeriöiden edustajat sekä ohjausryhmän puheenjohtajisto.
Lue blogi