Yhteisen keskustelun voima – työelämän kadotettu luonnonvara?
Meidän maailmamme muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Kelkassa pysyminen vaatii ihmisiltä enemmän. Työelämässä puhutaan turbulensseista, jotka aiheutuvat niin talouden heilahteluista, luonnon katastrofeista kuin digitalisaation ripeästä kehittymisestä. Jotta kärryillä pysyisi, nousee yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi jarruttaminen. Yhteiset arjen pysäyttämisen hetket ovat tärkeitä, jotta huomaamme ne pisteet, joissa ote voi irrota ja ote hyvään työelämään uhkaa kadota. Yhteinen ihmettely ilmiöiden äärellä auttaa myös niin yhteisen hyvän kehittämisessä kuin sen kehittymisessä.
Lue blogi
Me suomalaiset tykkäämme tehdä itse – helpommalla pääsisi kääntämällä katseet ulkomaille
Suomalaisessa kehittämistyössä on yksi valtavan omaleimainen piirre – itsetekemisen kulttuuri.
Lue blogi
Parviäly työelämässä – uskallatko sinä ottaa yhteisen ajattelun voiman käyttöön?
Olen monta kertaa pohtinut sitä voimaa, mikä meillä on käytettävissä eri yhteisöissä, kun istutaan alas ja tuumaillaan yhdessä asioita hetki tai toinen. Nuo hetket ovat tärkeitä, mutta lähteekö niistä kehkeytymään systemaattista kehittämistoimintaa esimerkiksi työyhteisöön? Tai huomioidaanko parviälyn potentiaali kehittämisessä organisaatioissa? Tai kuinka paljon yhteinen ajattelu voi tuoda hyvinvointia? Tai onko yhteiselle ajattelulle tilaa tai mahdollisuuksia kiireen keskellä? Tuumaillaanpas ensin, mistä on kyse, kun puhutaan parviälystä.
Lue blogi
Uudenlaista yritysneuvontaa digitaalisessa ajassa
Digiyritysneuvonta-hankkeessa tavoitteena on kehittää sekä pk-yritysten digitaalista osaamista että yritysneuvojien kykyä tarjota asiantuntevaa opastusta digikehityksen poluilla. Hankkeessa luodaan valtakunnallinen neuvontamalli, joka parantaa yritysten mahdollisuuksia saada juuri heidän tarpeisiinsa sopivaa digineuvontaa. Hankkeessa luodaan myös julkisesti saataville tuleva työkalupakki. Mutta mitä Digiyritysneuvonta oikein lopulta tarkoittaakaan? Tehdäänkö hankkeessa digitaalista yritysneuvontaa vai yritysneuvontaa digiasioissa?
Lue blogi
Nuorten työelämäodotukset peilaavat ajankuvaa
Marraskuussa kuulemme Työelämäfoorumi 2024 -tapahtumassa, mitä Suomessa asuvat 15–29-vuotiaat nuoret ajattelevat työelämästä. Minkälaisia kokemuksia heille on jo kertynyt, minkälaisia odotuksia heillä on uralleen ja minkälaista tukea he kaipaavat. Aiheen parissa työskennellessä tuli pohdittua myös omaa työhistoriaa ja nuoruutta. Löysin laatikostani 23 vuotta sitten kirjoittamani äidinkielen esseen ”Mitä nuorilta vaaditaan?”. Esseen kautta sainkin syväsukelluksen 2000-luvun taitteessa eläneen nuoren lukiolaisen mieleen, jota askarruttivat digitalisaatio ja elämän hektisyys.
Lue blogi
Pk-yritykset ja digikyvykkyys -Työn suunnittelulla työhyvinvointia ja tuottavuutta
Euroopan Unioni maalailee kuvaa tulevaisuuden työelämästä digitalisaation ja vihreän siirtymän värittämänä visiona. Tässä visiossa korostuvat kestävän arvonluomisen moninaisuus ja ihmisen hyvinvoinnin merkitys. Teknologinen kehitys on väistämätöntä, joten on luontevaa etsiä keinoja hyödyntää sitä kestävästi. Vaikka uudet teknologiat eivät korvaa ihmistä työssä, ne muuttavat työnteon vaatimuksia ja sisältöä. Teknologioiden myötä esimerkiksi kognitiiviset kyvykkyydet tulevat korostumaan työnteossa.
Lue blogi
Digistä apua ja tukea työpaikoille oppimisen haasteisiin
Arviolta joka viides suomalainen kokee erilaisia oppimisen haasteita. Lue blogista millä tavoin digitalisoituvassa työelämässä luodaan työhyvinvointia ja -turvallisuutta huomioimalla erilaiset oppimisen tuen tarpeet. Blogin aiheesta meille kirjoitti Erilaiset oppijat ry:n erityisasiantuntijat Riikka Martikainen ja Pasi Sarsamaa.
Lue blogi
Tunteiden johtaminen työyhteisössä on pieniä arjen tekoja
Ihminen on kokonainen, tunteva ja kokeva, myös työpaikalla. Millaista se olisi, jos sulkisimme kaikki tunteemme pois työpaikan ovesta sisään astuessamme? Silloinhan emme nauraisi tai edes hymyilisi, tuntisi empatiaa tai työnimua, olisi kiinnostuneita siitä mitä teemme, tai yhtä lailla tuntisi vaikkapa pettymystä asioiden mennessä eri tavalla kuin toivoimme.
Lue blogiPieni ja piskuinen Islanti uskaltaa kokeilla työelämässä
Vanhan suomalaisen sanonnan mukaan se joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa; näin meillä Suomessa on ainakin uskottu. Toisessa pienessä pohjoismaassa Islannissa, asenne on hyvin erilainen. Islanti näyttäytyy muulle Euroopalle ja Pohjoismaille hyvinkin kokeilunhaluisena ja rohkeana maana ja tämän piirteen myös itse islantilaiset nostavat usein esille. Islannissa ei vallitse ”näin meillä on tehty aina” -kulttuuri, vaan maassa kokeillaan rohkeasti uusia ideoita mm. työelämän kehittämiseksi ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
Lue blogi
Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella? – viisi työelämän parhainta käytännettä muualta Euroopasta
Parempi työelämä! -hankkeen yksi tavoitteista on hankeaikana löytää ja tunnistaa työelämää kehittäviä käytänteitä niin Suomesta kuin muistakin maista. Hyvien käytänteiden tunnistaminen ja levittäminen osaksi suomalaista työelämää on tärkeä tavoite, jonka avulla voidaan hyödyntää ESR+rahoitustakin tehokkaammin.
Lue blogi
Miksi yrityksen kannattaa osallistua työelämän kehittämishankkeeseen?
Tiesitkö, että suomalaisista yrityksistä 93% on alle 10 hengen yrityksiä, joista yksinyrittäjiä on jopa noin 72%(Tilastokeskus)? Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä arjen todellisuus on usein se, että resursseja on perustoiminnan laadukkaaseen pyörittämiseen, mutta laajemmalle kehittämistyölle ei jää aikaa. ESR+ kehittämishanke ei tästä syystä aina herätä yrityskentässä innostusta. Hanketyö saatetaan nähdä yrityksen näkökulmasta ylimääräisenä ja irrallisena lisäkuormana, jonka hyödyt jäävät epäselviksi.
Lue blogi
Aikaa ja huolenpitoa – Hoivakehityksen työhyvinvointiresepti
Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla myllertää. Hyvinvointialueiden rakenteita vielä peruskorjataan ja rakennetaan. Olemassa olevaa toimintaa pyritään tehostamaan ja alaa vaivaa samaan aikaan kova, suoranaisesti huutava, työvoimapula. Haasteet heijastuvat myös alan yksityisiin toimijoihin. On puhuttu jopa koko sotealan kriisiytymisestä niin julkisen kuin yksityisen palvelutuotannon osalta. Työvoimahaasteiden vuoksi joudutaan pohtimaan mitä pitää jättää tekemättä ja hoitamatta, että edes jotain saadaan tehdyksi.
Lue blogi