Ihminen ei ole kone, mutta työyhteisöjen huoltamiseen on olemassa työkaluja
Työelämässä hyvinvointia syntyy esimerkiksi merkityksellisyyden ja osaamisen kokemuksista, yhteisöllisyydestä ja siitä, että saa asioita aikaan. Samaan aikaan työkulttuurissamme näyttää olevan piirteitä, jotka kuluttavat työntekijöiden voimavaroja. Työhyvinvointia nakertaa esimerkiksi kehnon työn organisoinnin seurauksena liian kova työtahti, joka ilmenee henkilöstön puutteellisena työstä palautumisena ja pahimmillaan työpahoinvoinnin lisääntymisenä. Työpahoinvointi tuottaa inhimillistä kärsimystä ja vähentää yrityksen tuottavuutta.
Lue blogi
Benchmark – Lähdimme haltiamaahan hakemaan oppia islantilaisesta työelämästä
Islanti on tunnettu rohkeista työelämänavauksistaan, joten me lähdimme tutustumaan islantilaisten toimiviin työelämän käytänteisiin ja arvioimaan niiden sopivuutta suomalaiseen työelämään. Islannissa asuu melkein puolet vähemmän ihmisiä kuin pääkaupungissamme Helsingissä, joten pienuus ja ketteryys ovat varmasti Islannin etuja kehittämistyössä. Mukanamme benchmark-matkalla olivat ohjaavien ministeriöiden edustajat sekä ohjausryhmän puheenjohtajisto.
Lue blogi
Islantilainen elämänasenne ”Þetta Reddast” – kaikki järjestyy, nosti mieleeni suomalaisen sisun. Eikö näissä kahdessa ole jotain samaa?
Pääsin osallistumaan Parempi työelämä! – koordinaatiohankkeen järjestämälle benchmark-matkalle Islantiin elokuussa 2024. Tavoitteena oli nähdä ja kuulla islantilaisen työelämän käytänteitä ja mahdollisesti tuoda niitä Suomeen. Suhtauduin matkaan vähän skeptisesti. Ei sillä, etteikö Islanti ole ihana maa – on se. Ihmiset ovat ystävällisiä, avoimia ja välittömiä. Olin kuitenkin vieraillut töiden puolesta Islannissa useasti – tosin en ollut päässyt vierailemaan paikallisissa yrityksissä ja organisaatioissa. Matkat olivat pohjoismaista yhteistyötä virkahenkilöiden kesken.
Lue blogi
Liikettä ja lystiä – aktiivisuutta asiantuntijatyöhön
Huhtikuussa 2024 Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) liiketoimintayksikön TKI-toimiston käytävillä oli jokseenkin erikoinen meno. Projektipäälliköt, asiantuntijat ja muut työntekijät liikkuivat toimistolla polvennostokävelyllä ja tekivät kyykkyjä kahvikuppia hakiessaan. “Jamespotkukelkkamaisesti” liikehtien työhuoneen ovensuulle ilmestyvät työkaverit saivat naurun raikumaan kuukauden jokaisena työpäivänä. Ei ihan normaalia kaikissa asiantuntijayhteisöissä. Sanotaan, että liike on lääke ja nauru pidentää ikää, mutta kuinka hyvin näitä osataan yhdistää työelämän kontekstissa?
Lue blogi
Tallink Siljan paremman työelämän tekoja
Tallink Siljan risteilyt ovat täynnä unohtumattomia elämyksiä ja ilon hetkiä, mutta ilo ei rajoitu pelkästään asiakkaiden matkoihin. Ilo ja hyvinvointi ovat yhtä lailla läsnä meidän maatyöntekijöiden arjessa! Tämän vuoden loka-marraskuussa vietimme jo viidettä kertaa mielenterveys- ja hyvinvointikuukautta – täynnä tekemistä, joka toi positiivista energiaa jokaisen työpäivään, ehkä jopa jokaiseen työpäivään.
Lue blogi
Työmatkarönsyillen hyvinvointia
"Emme lopeta leikkimistä, koska vanhenemme; vanhenemme, koska lopetamme leikkimisen" on Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaneen George Bernard Shawn yksi nykypäivään kantaneista ajatuksista. Tämä ajatus toimikoon innoittajana myös uusien polkujen ja reittien kulkemiseen työmatkoillamme, sillä emme uraudu liikkumisessamme koska vanhenemme, vaan vanhenemme, koska uraudumme liikkumisessamme.
Lue blogi
Yhteisen keskustelun voima – työelämän kadotettu luonnonvara?
Meidän maailmamme muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Kelkassa pysyminen vaatii ihmisiltä enemmän. Työelämässä puhutaan turbulensseista, jotka aiheutuvat niin talouden heilahteluista, luonnon katastrofeista kuin digitalisaation ripeästä kehittymisestä. Jotta kärryillä pysyisi, nousee yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi jarruttaminen. Yhteiset arjen pysäyttämisen hetket ovat tärkeitä, jotta huomaamme ne pisteet, joissa ote voi irrota ja ote hyvään työelämään uhkaa kadota. Yhteinen ihmettely ilmiöiden äärellä auttaa myös niin yhteisen hyvän kehittämisessä kuin sen kehittymisessä.
Lue blogi
Me suomalaiset tykkäämme tehdä itse – helpommalla pääsisi kääntämällä katseet ulkomaille
Suomalaisessa kehittämistyössä on yksi valtavan omaleimainen piirre – itsetekemisen kulttuuri.
Lue blogi
Parviäly työelämässä – uskallatko sinä ottaa yhteisen ajattelun voiman käyttöön?
Olen monta kertaa pohtinut sitä voimaa, mikä meillä on käytettävissä eri yhteisöissä, kun istutaan alas ja tuumaillaan yhdessä asioita hetki tai toinen. Nuo hetket ovat tärkeitä, mutta lähteekö niistä kehkeytymään systemaattista kehittämistoimintaa esimerkiksi työyhteisöön? Tai huomioidaanko parviälyn potentiaali kehittämisessä organisaatioissa? Tai kuinka paljon yhteinen ajattelu voi tuoda hyvinvointia? Tai onko yhteiselle ajattelulle tilaa tai mahdollisuuksia kiireen keskellä? Tuumaillaanpas ensin, mistä on kyse, kun puhutaan parviälystä.
Lue blogi
Uudenlaista yritysneuvontaa digitaalisessa ajassa
Digiyritysneuvonta-hankkeessa tavoitteena on kehittää sekä pk-yritysten digitaalista osaamista että yritysneuvojien kykyä tarjota asiantuntevaa opastusta digikehityksen poluilla. Hankkeessa luodaan valtakunnallinen neuvontamalli, joka parantaa yritysten mahdollisuuksia saada juuri heidän tarpeisiinsa sopivaa digineuvontaa. Hankkeessa luodaan myös julkisesti saataville tuleva työkalupakki. Mutta mitä Digiyritysneuvonta oikein lopulta tarkoittaakaan? Tehdäänkö hankkeessa digitaalista yritysneuvontaa vai yritysneuvontaa digiasioissa?
Lue blogi
Nuorten työelämäodotukset peilaavat ajankuvaa
Marraskuussa kuulemme Työelämäfoorumi 2024 -tapahtumassa, mitä Suomessa asuvat 15–29-vuotiaat nuoret ajattelevat työelämästä. Minkälaisia kokemuksia heille on jo kertynyt, minkälaisia odotuksia heillä on uralleen ja minkälaista tukea he kaipaavat. Aiheen parissa työskennellessä tuli pohdittua myös omaa työhistoriaa ja nuoruutta. Löysin laatikostani 23 vuotta sitten kirjoittamani äidinkielen esseen ”Mitä nuorilta vaaditaan?”. Esseen kautta sainkin syväsukelluksen 2000-luvun taitteessa eläneen nuoren lukiolaisen mieleen, jota askarruttivat digitalisaatio ja elämän hektisyys.
Lue blogi
Pk-yritykset ja digikyvykkyys -Työn suunnittelulla työhyvinvointia ja tuottavuutta
Euroopan Unioni maalailee kuvaa tulevaisuuden työelämästä digitalisaation ja vihreän siirtymän värittämänä visiona. Tässä visiossa korostuvat kestävän arvonluomisen moninaisuus ja ihmisen hyvinvoinnin merkitys. Teknologinen kehitys on väistämätöntä, joten on luontevaa etsiä keinoja hyödyntää sitä kestävästi. Vaikka uudet teknologiat eivät korvaa ihmistä työssä, ne muuttavat työnteon vaatimuksia ja sisältöä. Teknologioiden myötä esimerkiksi kognitiiviset kyvykkyydet tulevat korostumaan työnteossa.
Lue blogi