Arvioinnissa toimintaa tarkasteltiin nelikentän kautta. Nelikentällä tarkoitetaan hankkeen neljää osa-aluetta, joihin eri toimet voidaan tiivistäen ryhmitellä eli: 1) verkostotyö, 2) valtakunnallisten hankkeiden arviointi, 3) hyvien käytänteiden tunnistaminen sekä levittäminen ja 4) viestintä. Väliarvioinnin tärkeimmät havainnot nelikenttään nähden:
Verkostot saivat poikkeuksellisen hyvää palautetta
Verkostotyön tavoitteena on tunnistaa ja hyödyntää synergiaetuja, välttää päällekkäisyyksiä ja verkottaa samoihin työelämän kehittämisen teemoihin liittyviä toimijoita keskenään. Arvion mukaan hankkeen toiminta vaikuttaa osa-alueella aktiiviselta, monipuoliselta ja johdonmukaisesti toteutetulta.
Raportissa todetaan: ”esimerkiksi hankesparraus, verkostoitumistapahtumat ja viestinnälliset toimenpiteet ovat lähtökohtaisesti mahdollistaneet potentiaalisten kumppanien, yhteistyömahdollisuuksien ja synergioiden tunnistamista.”
Tapahtumat ja sparraukset ovat saaneet poikkeuksellisen hyvää palautetta. Lukuisat vastaajat ovat myös löytäneet uusia yhteistyökumppaneita kauttamme.
Suurin osa vastaajista näkee määrällisen arvioinnin tärkeänä
Valtakunnallisten hankkeiden arvioinnin tavoitteena on seurata teeman sisällöllisen kokonaisuuden etenemistä ja arvioida kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisessä. Arviointityö on ollut aktiivista ja kohdentunut tavoitteiden kannalta relevantilla tavalla. Raportin mukaan: ”QWL-työkalun kehittäminen, käyttöönotto ja arviointitoiminta ovat lähtökohtaisesti mahdollistaneet hankkeiden kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisessä.”
Vaikka arviointiin valittu menetelmä saa kyselyvastauksissa myös kritiikkiä, on suurin osa vastanneista kuitenkin yhtä mieltä siitä, että vaikuttavuudesta tarvitaan määrällistä arviointitietoa. 84 % vastanneista hanketoimijoista on myös hyödyntänyt tai tulee hyödyntämään arviointituloksia oman hankkeensa kehittämistyössä ja raportoinnissa.
Työ hyvien käytänteiden osa-alueella aktiivista
Hyvien käytänteiden osalta tavoitteena on edistää uusien ja jalostettujen työelämää kehittävien toimintamallien ja palvelujen käyttöönottoa, jalkauttamista ja näkyvyyttä sekä levittää hyviä käytäntöjä laajasti työelämän käyttöön. Myös tällä osa-alueella toiminta on ollut aktiivista ja relevanttia. Vaikutusväittämät saavat valtaosin neutraaleja keskiarvoja, mikä viittaa siihen, että vaikutukset ovat – ymmärrettävästi – vasta alkavia, hankkeiden ollessa yhä käynnissä ja kehittämistyö siten keskeneräistä. Tutustu hankkeissa toteutettuihin hyviin käytänteisiin verkkosivuillamme sekä somekanavillamme #paremmantyöelämäntekoja.
Viestintä nähdään laadukkaana
Viestintä läpileikkaa kolmea edellistä osa-aluetta ja on koordinaatiohankkeen toiminnan ydintä. Hankkeen viestintää pidetään onnistuneena ja laadukkaana niin ohjausryhmän kuin hanketoimijoidenkin näkökulmasta.
”Erityistä kiitosta arvioinnin kohderyhmiltä saa laadukkaana pidetty viestintä, jossa arvioidaan saavutetun kansallista näkyvyyttä. Viestinnässä on myös selvimmin nähtävillä suoria vaikutuksia kyselytuloksissa: viestintä on lisännyt kaikki vastaajien ymmärrystä tarkastelluissa teemoissa …”
Yhteenveto
Kootun aineiston perusteella koordinaatiohankkeen toiminta on aktiivista, laadukasta ja oikein kohdennettua. Toiminnassa on myös tehty tarpeellisia, ajantasaisuutta lisääviä päivityksiä. Koska valtakunnallisista hankkeista suurin osa on vielä käynnissä, ovat myös kyselyvastaukset useissa kohdissa neutraaleja eli havaittavat signaalit ja vaikutukset ovat vasta alkavia. Vaikka tuloksista ja vaikutuksista saadaan lisätietoa koordinaatiohankkeen ja valtakunnallisten hankkeiden kaartaessa loppusuoralle, voidaan nyt jo kuitenkin nähdä mikrotason signaaleja alkavasta vaikuttavuudesta. Selvimmin nämä vaikutukset näkyvät nyt viestinnän ja verkostotyön osa-alueilla.
Alkuvuodesta -26 valmistuneen ulkoisen arvioinnin toteutti Heli Paavola, WitMill Oy.
Voit tutustua Parempi työelämä! -hankkeen väliarviointiraporttiin tarkemmin täällä.