Koordinaatiohankkeen ohjausryhmä käsitteli arvioinnin tulokset kesäkuussa 2026 ja päätti, että kaikkia suosituksia lähdetään edistämään hankkeen jäljellä olevan toiminta-ajan puitteissa. Osa toimenpiteistä käynnistyy jo syksyllä 2026, osa rakentaa pohjaa mahdolliselle seuraavalle ohjelmakaudelle.
1. Vaikuttavuutta vahvistetaan aiempaa konkreettisemmilla tavoitteilla
Arvioinnissa suositeltiin tarkentamaan hankkeen tavoitteita niin, että laajojen kokonaisuuksien rinnalla asetetaan myös konkreettisia, mitattavia tavoitteita eri osa-alueille. Koordinaatiohankkeen haaste on tuttu hankekentällä, hankkeen tavoitteet olivat liian abstrakteja.
Yhdessä ohjausryhmän kanssa päätimme tarkentaa tavoitteitamme kaikilla neljällä toimintakokonaisuudella.
- Viestinnässä määritellään tarkemmat tavoitteet esimerkiksi LinkedInin ja Instagramin tavoittavuudelle sekä valtakunnallisten hankkeiden viestintäyhteistyölle. Lisäksi etsitään uusia viestintä- ja yritysyhteistyökumppaneita sekä selvitetään hankkeen tunnettuutta ulkopuolisen tutkimuksen avulla.
- Arvioinnissa tavoitteita täsmennetään muun muassa määrällisen arvioinnin osallistumisasteelle, arviointitulosten yhteiselle analysoinnille sekä laadullisen arviointimallin pilotoinnille.
- Verkostotyössä kirkastetaan eri verkostojen tavoitteet ja käynnistetään teemakohtaisia verkostoja hanketoimijoiden tarpeiden mukaisesti.
- Hyvien käytänteiden osalta viimeistellään kolmiportainen jalkauttamismalli ja varmistetaan, että kaikki valtakunnalliset hankkeet pääsevät hyödyntämään sitä omassa työssään.
2. Yhteistyölle halutaan vahvemmat rakenteet jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa
Arvioinnissa korostettiin, että koordinaatiohankkeen vaikuttavuus syntyy yhteistyöstä. Jos hankkeilla ei ole riittäviä resursseja tai aikaa osallistua yhteiseen kehittämiseen, jäävät myös yhteiset vaikutukset pienemmiksi.
Tämän vuoksi koordinaatiohanke laatii vuosien 2026–2027 aikana raportin, jossa tunnistetaan käytännön kokemusten pohjalta, millaiset toimintamallit, roolit ja prosessit tukevat valtakunnallisten hankkeiden yhteistyötä parhaiten. Tavoitteena on tuottaa kehittämisehdotuksia tulevien hankekausien valmisteluun.
3. Arvioinnin myönteistä ilmapiiriä vahvistetaan yhdessä
Ulkoisen arvioinnin mukaan koordinaatiohankkeen yhteinen arviointimalli on valtakunnallisesti poikkeuksellinen ja kunnianhimoinen ratkaisu. Samalla arvioinnissa tunnistettiin tarve vahvistaa hanketoimijoiden sitoutumista arviointiin ja lisätä keskustelua arvioinnin merkityksestä.
Ohjausryhmä päätti käsitellä arvioinnin kehittämistä yhdessä hanketoimijoiden kanssa. Tavoitteena on löytää keinoja vahvistaa arviointimyönteistä toimintakulttuuria sekä lisätä ymmärrystä siitä, miten arviointitietoa voidaan hyödyntää hankkeiden omassa kehittämistyössä.
4. Arviointia kehitetään yhdessä hankkeiden kanssa
Palveluntuottaja suositteli arviointimenettelyjen laajentamista osallistavampaan suuntaan sekä laadullisen arvioinnin kehittämistä määrällisen arvioinnin rinnalle.
Koordinaatiohanke on jo käynnistänyt laadullisen arviointimallin rakentamisen, ja valtakunnalliset hankkeet osallistuvat sen suunnitteluun. Tavoitteena on luoda yhteismitallisia laadullisia arviointityökaluja, joita hankkeet voivat hyödyntää omassa työssään.
Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia järjestää tulevaisuudessa arviointiin liittyviä yhteisiä työpajoja, joissa hanketoimijat voivat yhdessä kehittää arviointikäytäntöjä ja jakaa osaamistaan.
5. Tulosten jatkuvuutta rakennetaan jo hankekauden aikana
Viides kehittämissuositus liittyy hankkeen vaikutusten pitkäjänteiseen juurruttamiseen. Arvioinnissa korostettiin, että hankkeissa syntyneiden toimintamallien tulee löytää paikkansa pysyvissä rakenteissa myös hankekauden päättymisen jälkeen.
Koordinaatiohanke vahvistaa yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden sekä keskeisten työelämän kehittämisen toimijoiden kanssa, käynnistää teemakohtaisia hankeverkostoja ja alkaa valmistella esityksiä siitä, miten työelämän kehittämisen yhteistyö voisi jatkua myös tulevilla ohjelmakausilla.
Kehittäminen jatkuu yhdessä
Väliarvioinnin yksi keskeisimmistä viesteistä oli, että koordinaatiohankkeen toiminta on oikeansuuntaista ja vaikuttavuuden ensimerkkejä on jo nähtävissä erityisesti verkostotyössä ja viestinnässä. Koordinaatiohankkeessa kuitenkin koemme, että palveluntuottajan huomiot ja asiantuntemus antoivat meille vielä paremmat mahdollisuudet onnistua vaikuttavassa hanketyössä. Uskallammekin siis suositella kaikille muillekin työelämän kehttämisen hankkeille ulkoisen palveluntuottajan hyödyntämistä hankkeen väliarvioinnissa! Arvioinnin kehittämissuositukset tarjoavat meille konkreettisen suunnan, miten voimme vahvistaa hankkeen toimintaa hankekauden loppuvuosina.
Lue myös: Parempi työelämä! -hankkeen väliarviointi on valmistunut – missä mennään? – Parempi työelämä