Laatu on moniulotteinen ja kiinnostava käsite. Meillä jokaisella on henkilökohtainen näkemyksemme siitä, mitä pidämme laadukkaana tai millaista laatua odotamme eri tilanteissa. Tiedämme myös, miten kriittistä laatutason ylläpitäminen voi olla esimerkiksi terveydenhuollossa tai tuotantolinjastolla. Aivan viime aikoina keskusteluun on noussut myös työelämän laatu. Mistä silloin puhutaan ja mitä se arjessa tarkoittaa?
Lue blogiOlet kenties ollut tilanteessa, jossa kuulet tai tutustut sinulle tuntemattoman henkilön ura- tai yrittäjätarinaan – ja jotain tapahtuu sinussa. Kenties löydät tarinasta ripauksen rohkaisua, uteliaisuutta, toivoa ja uusia unelmia sekä näkökulmia. Jäät mahdollisesti pohtimaan olisiko tällainen uramaisema myös sinun näköisesi tai voisitko tällaisessa maisemassa hyödyntää parhaiten omia vahvuuksiasi. Ryhdyt peilaamaan omia kokemuksia toisen ihmisen tarinaan ja koettuun maisemaan.
Lue blogiDigio-hanke on nyt puolivälissä. Ensimmäinen puolitoistavuotinen on takana – toinen samanmoinen vielä edessä. Tämä on erinomainen hetki pysähtyä ja nostaa esille, mitä olemme tähän saaneet aikaan, miten se on vaikuttanut osallistujien arkeen, ja mitä vielä on luvassa. "Tavoitteena on, että Digion vaikutus ei jää vain koulutushetkiin, vaan jatkuu oppimisen kulttuurina pitkälle tulevaisuuteen".
Lue blogiDigikyvykkyys on noussut yhdeksi keskeisimmistä kilpailueduista nykypäivän liiketoiminnassa. Nopea teknologinen kehitys haastaa suomalaisen työelämän pysymään mukana kehityskulussa, mutta samalla se tarjoaa yrityksille uudenlaisia mahdollisuuksia rakentaa kilpailuetua. Toukokuisessa Digikyvykkyydellä kilpailuetua -tilaisuudessa Vantaalla keskusteltiin yhdessä asiantuntijoiden ja yritysedustajien kesken digikyvykkyyden merkityksestä sekä sen tuomista mahdollisuuksista ja haasteista nykypäivän liiketoimintaympäristössä.
Lue blogiMatkailu- ja ravintola-alalla joka kolmas työntekijä arvioi voivansa huonosti, ja alalla olevista yli puolet uskoo vaihtavansa pois alalta työuransa aikana (Barona 2025). Lukemat eivät tietenkään vaikuta positiivisesti pito- ja vetovoimaan alalla, joka on viimevuosina kamppaillut osaavan työvoiman löytymisestä, ja jonka suhdannetilanne on heikko (Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 2025).
Lue blogiTekoäly on mullistanut viime vuosina yritysten ajattelutapaa. Se on tullut osaksi arkea myös sisälogistiikassa. Vaikka tekoäly ei fyysisesti siirrä tavaroita, se koetaan tulevaisuuden voimavarana, josta on kaikille suurta hyötyä. Se helpottaa tiedonkäsittelyä ja -analysointia sekä tulevaisuuden ennakointia. Varastonhallinta on yksi sisälogistiikan keskeisistä osa-alueista, johon tekoäly voi tuoda merkittäviä hyötyjä ja parannuksia.
Lue blogiSisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.
Lue blogiDigiyritysneuvonta-hankkeessa tavoitteena on kehittää sekä pk-yritysten digitaalista osaamista että yritysneuvojien kykyä tarjota asiantuntevaa opastusta digikehityksen poluilla. Hankkeessa luodaan valtakunnallinen neuvontamalli, joka parantaa yritysten mahdollisuuksia saada juuri heidän tarpeisiinsa sopivaa digineuvontaa. Hankkeessa luodaan myös julkisesti saataville tuleva työkalupakki. Mutta mitä Digiyritysneuvonta oikein lopulta tarkoittaakaan? Tehdäänkö hankkeessa digitaalista yritysneuvontaa vai yritysneuvontaa digiasioissa?
Lue blogiEuroopan Unioni maalailee kuvaa tulevaisuuden työelämästä digitalisaation ja vihreän siirtymän värittämänä visiona. Tässä visiossa korostuvat kestävän arvonluomisen moninaisuus ja ihmisen hyvinvoinnin merkitys. Teknologinen kehitys on väistämätöntä, joten on luontevaa etsiä keinoja hyödyntää sitä kestävästi. Vaikka uudet teknologiat eivät korvaa ihmistä työssä, ne muuttavat työnteon vaatimuksia ja sisältöä. Teknologioiden myötä esimerkiksi kognitiiviset kyvykkyydet tulevat korostumaan työnteossa.
Lue blogiTiesitkö, että suomalaisista yrityksistä 93% on alle 10 hengen yrityksiä, joista yksinyrittäjiä on jopa noin 72%(Tilastokeskus)? Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä arjen todellisuus on usein se, että resursseja on perustoiminnan laadukkaaseen pyörittämiseen, mutta laajemmalle kehittämistyölle ei jää aikaa. ESR+ kehittämishanke ei tästä syystä aina herätä yrityskentässä innostusta. Hanketyö saatetaan nähdä yrityksen näkökulmasta ylimääräisenä ja irrallisena lisäkuormana, jonka hyödyt jäävät epäselviksi.
Lue blogiMoni teistä onkin jo varmasti törmännyt tietoon avoinna olevasta valtakunnallisesta työelämän kehittämisen rahoituksesta. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen yksityisen palvelusektorin työpaikoilla -haku on avoinna helmikuun loppuun saakka.
Lue blogiMitä tulee mieleesi EU-rahoitteisista kehittämishankkeista: timanttisen upeat tulokset ja laajalle levinneet hyvät käytänteet, vaiko kenties hankehumppa ja uuvuttava byrokratia kaikkine lomakkeineen?
Lue blogi
