Luovuus ja osallisuus ovat yhteiskunnallisen muutoksen keskeisiä voimia. Koska luovuus ruokkii luovuutta, sille kannattaa tehdä tilaa. Useimmiten tarvitaan vain pieniä ajattelua ravistelevia menetelmiä, joiden avulla aivot saadaan naksautettua uuteen asentoon näkemään tuttu aihe eri näkökulmasta, sekä tilanteita, joissa tarjoutuu mahdollisuuksia ihmisten ja ideoiden vapaalle kohtaamiselle.
”Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeessa olemme tietoisesti hyödyntäneet luovia menetelmiä työelämän kehittämishankkeiden sparrauksessa muun muassa yhteisen ymmärryksen rakentamiseen, viestinnän vaikuttavuuden sekä yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamiseen”, listaa Parempi työelämä!- hankkeen koordinaattori Eeva Simola.
Ideat syntyvät siellä, missä ihmiset kohtaavat
Valtakunnallisille hanketoimijoille järjestetyt yhteiset livesparraukset (Hankesankaripäivät), tarjoavat tarpeellisen ja turvallisen alustan luovuudelle tuoden tilaa spontaaneille keskusteluille ja uusille yhteistyöavauksille.
”Usein uudet ideat syntyvät suunniteltujen työpajojen ulkopuolella, kuten kahvitauolla, lounaan äärellä tai koulutuksien välissä. Työpajoissa on jo herätelty luovuutta, ja tauolla sitten keskusteluissa voi helposti syntyä uusia näkökulmia tai ratkaisu haasteeseen, jota on jo pidempään miettinyt. ”
Hankesparrauksissa on huomattu, että luovat työskentelytavat tuovat väistämättä myös työpajojen, koulutusten sekä ohjattujen keskustelujen yhteyteen uudenlaista energiaa, uusia oivalluksia ja yhteistä ymmärrystä.
Luovilla menetelmillä asioita paperilta käytäntöön
Työelämän kehittämishankkeissa haasteena on usein se, miten saada tulokset näkyviksi, ymmärrettäviksi, helppokäyttöisiksi ja ennen kaikkea leviämään ja aidosti käyttöön työpaikkojen arjessa. Perinteinen raportointi tai asiantuntijakieli ei aina riitä välittämään kehittämistyön merkitystä.
”Tulokset voivat helposti jäädä abstrakteiksi tai etäisiksi heille, joiden arkea niiden pitäisi parantaa”, Eeva huomauttaa.
Luovat menetelmät auttavat selkeyttämään, lisäämään kiinnostusta ja vaikuttavuutta. Luovilla menetelmillä voidaan saada näkyviksi hankkeen konkreettiset vaikutukset ja arkipäiväistää hankkeissa tehty innovaatio, joka tekee lähestymistavasta asiakaslähtöisemmän.
”Lisäksi menetelmillä voidaan ihan vain lisätä iloa ja hauskuutta tekemiseen, tehdä yhteisestä kehittämistyöstä vähän mukavampaa. Työelämän kehittämisenkin aiheita voi lähestyä kevyemmin ja luovasti, jopa leikin kautta”, Eeva lisää.
Kolme toimivaksi koettua menetelmää:
- Sarjakuva tekee näkymättömästä näkyvää
- Sarjakuva yhdistää kuvan, tekstin ja tarinan tavalla, joka tekee monimutkaisista asioista helposti ymmärrettäviä. Sarjakuvan vahvuus on konkretia. Sen avulla voidaan kuvata esimerkiksi sitä, miten hankkeessa kehitetty toimintamalli näkyy työntekijän arjessa.
- Sarjakuvan avulla voidaan tehdä näkyväksi muutoksen vaiheet, arjen pullonkaulat ja oivallukset, haasteet ja niiden ratkaisut. Sarjakuvaa voi tehdä hyvin matalalla kynnyksellä, sillä tikku-ukot riittävät.
- Sarjakuvan tekemisessä voidaan hyödyntää myös improvisaatiosta tutulla “Joo, ja…” -menetelmää, jossa tarinaa rakennetaan yhdessä jatkamalla toisten ideoita. Näin jokainen pääsee varmasti osallistumaan tekemiseen. Lue lisää.
- Tulevaisuuden kiitospuhe kirkastaa tavoitetta, potentiaalia ja merkitystä
- Tulevaisuuden kiitospuheessa hypätään hetkeksi hankkeen loppuun ja kuvitellaan, että kaikki onnistui parhaalla mahdollisella tavalla.
- Harjoituksessa kirjoitetaan puhe, jossa nostetaan esiin hankkeen onnistumisia ja kuvataan, mitä vaikutuksia ja muutosta työllä saatiin yhdessä aikaan. Samalla tunnistetaan tiimin vahvuuksia ja jokaisen hanketoimijan roolin merkitystä hankkeelle.
- Menetelmä toimii innostavana visiona hankkeen toteutukselle lisäten motivaatiota ja yhteistä suuntaa. Lue lisää.
- Kesytä jargonia – sano asiat niin, että ne ymmärretään
- Kalleinta viestintää on sellainen, jota ei ymmärretä. Moni hanketoimija tunnistaa tilanteen, jossa teksti kuulostaa asiantuntevalta mutta kukaan ei oikein ymmärrä sitä. “Toimintamallin implementointi mahdollistaa työhyvinvoinnin systeemisen kehittämisen…”
- Asiantuntijajargon voi etäännyttää viestin kohderyhmästä. Kun ”toimintamallin implementoinnista” ja ”systeemisestä kehittämisestä” siirrytään arkikieleen, viestistä tulee ymmärrettävämpi ja vaikuttavampi.
- Kesytä jargonia” -menetelmä pakottaa yksinkertaistamaan ja tarkastelemaan viestintää asiakkaan näkökulmasta. Menetelmä muistuttaa alias-peliä: vaikeat käsitteet täytyy selittää ilman alan erikoissanastoa. Lue lisää.
Lue myös vinkit tehokkaammalle jalkauttamiselle sekä asiakaslähtöisen viestinnän tekoon