Pieni ja piskuinen Islanti uskaltaa kokeilla työelämässä

Pilottikokeilusta lyhennettyyn työviikkoon Islannin julkisella sektorilla kokeiltiin nelipäivästä työviikkoa laajassa pilotissa jo vuosina 2015-2019. Pilotissa oli mukana yhteensä yli 2500 työntekijää, joiden työtunnit vähenivät 40 tunnista joko 35-36 tuntiin viikossa; palkkojen pysyessä ennallaan. Kokeilussa tulokset olivat huikeita, sillä tuottavuus joko parani tai pysyi ennallaan. Työntekijät kokivat myös stressitilansa vähentyneen kokeilun seurauksena; raportissa kuvattiin niin terveyden […]

Lue lisää… from Pieni ja piskuinen Islanti uskaltaa kokeilla työelämässä

Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella? – viisi työelämän parhainta käytännettä muualta Euroopasta

Koordinaatiohankkeemme on tavannut työelämän edustajia mm. Saksasta, Hollannista, Sveitsistä, Ruotsista ja Islannista. Yhteisenä havaintona näistä ensimmäisistä kohtaamisista haluan kuitenkin nostaa esiin, että suomalaisessa työelämässä on moni asia paljon positiivisemmin kuin me itse aina ymmärrämmekään. Tulevaisuudessa tulenkin kirjoittamaan tänne blogiin myös niistä suomalaisista työelämän käytänteistä, joita muut kadehtivat meiltä! Mutta sitä ennen tutustutaanpa viiteen positiiviseen työelämän […]

Lue lisää… from Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella? – viisi työelämän parhainta käytännettä muualta Euroopasta

Miksi yrityksen kannattaa osallistua työelämän kehittämishankkeeseen?

ESR+ työelämän kehittämisen hankkeet tarjoavat kuitenkin pienille ja keskisuurille yrityksille ainutlaatuisia mahdollisuuksia kehittää toimintaansa pienellä panoksella vaikuttavasti. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää pysähtyä teeman äärelle jo hankkeen alkumetreillä ja pohtia, miten hankkeen toimenpiteistä viestitään kohdeyrityksille selkeästi ja innostaen. Kerromme blogitekstissä kolme ESR+ työelämän kehittämishankkeen supervoimaa, joista hanketoteuttajien kannattaa kertoa kohdeyrityksilleen. Miksi yritysten kannattaa tarttua ESR+ kehittämishankkeiden […]

Lue lisää… from Miksi yrityksen kannattaa osallistua työelämän kehittämishankkeeseen?

Aikaa ja huolenpitoa – Hoivakehityksen työhyvinvointiresepti

Sosiaali- ja terveysministeriön Tiekartta 2022 – 2027 sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen -raportin mukaan suurimmat haasteet osaavan henkilöstön rekrytoinnissa liittyvät ikääntyneiden ja mielenterveyspalveluiden sekä lastensuojelutyön osaajien saatavuuteen (STM, 2023). Suomessa on lähdetty ratkomaan alan veto- ja pitovoiman haasteita esimerkiksi Hyvän työn edellytysten -ohjelman avulla, jota toteutetaan vuosina 2022–2025. Ohjelmassa tavoitellaan sosiaali- ja […]

Lue lisää… from Aikaa ja huolenpitoa – Hoivakehityksen työhyvinvointiresepti

Hakuklinikka ja hakusparraukset saivat loistavan vastaanoton!

Valtakunnallisiin hakuihin toivotaan runsasta osallistujamäärää ja toivomme haun kiinnostavan myös uusia hakijoita. Tukeaksemme rahoituksesta kiinnostuneita järjestimme tammikuussa sekä hakuklinikan, että hakusparrauksia tuleville hakijoille. Hakuklinikassa koordinaatiohankkeen henkilöstö esitteli parhaimpia vinkkejään käynnissä olevaan valtakunnalliseen ESR+-hakuun ja kävimme läpi niin arviointia, viestintää kuin, niitä kuuluisia horisontaalisia periaatteitakin. Tallenne on muuten katsottavissa vielä parin päivän ajan! (linkki tähän). Hakuklinikan […]

Lue lisää… from Hakuklinikka ja hakusparraukset saivat loistavan vastaanoton!

Postilla välitetään pakettien lisäksi myös työntekijöistä

Alkuvuodesta 2023 Posti julkaisi Välitämme -markkinointivideon, joka herätti paljon mielenkiintoa ja keskustelua valtakunnallisesti. Sittemmin Posti pokkaili pitkin syksyä erilaisia palkintoja mm. T-Median Maine&Luottamus -tutkimuksessa Posti sai tunnustusta suurimmasta mainenoususta. Korvanappiini oli tullut tieto, että Välitämme-kampanja on kuitenkin enemmän kuin pelkästään markkinointikonsepti. Kyseessä on organisaation läpileikkaava lupaus, jolla vaikutetaan yli kahdenkymmenentuhannen postilaisen työhyvinvointiin tulevina vuosina. Halusin […]

Lue lisää… from Postilla välitetään pakettien lisäksi myös työntekijöistä

Hankalaa hankehumppaa vai ketterää kehittämistä?

Hienot tulokset jäävät usein ikävien mielikuvien varjoon, mutta se ei tarkoita, etteikö niitä olisi. Esimerkiksi ohjelmakaudella 2014–2020 hankkeille maksettiin rakennerahastorahoitusta yli 2 miljardia euroa1, ja työllistymiseen, kouluttautumiseen tai syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtääviin hankkeisiin osallistui jopa puoli miljoonaa suomalaista. 2 Julkisuuteen on noussut viime vuosina keskustelua hankehumppaan väsymisestä ja rahoituksen saantiin liittyvien haasteiden aiheuttamasta epävarmuudesta. OAJ:n v. 2021 […]

Lue lisää… from Hankalaa hankehumppaa vai ketterää kehittämistä?

Arvioinnin sietämätön vaikeus!

Hankkeiden toteutumista on luonnollisesti seurattava ja varmistuttava siitä, että rahoitus käytetään siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Määrällisiä mittareita on kohtuullisen helppoa seurata, mutta toimenpiteiden todellisten vaikutusten laadullinen arviointi on hankalampaa. Parempi työelämä! -hankkeen yhtenä tehtävänä on seurata työelämän kehittämisen sisällöllisen kokonaisuuden etenemistä ESR+ -ohjelmassa. Tähän työpakettiin sisältyy myös teemassa aloittavien hankkeiden arviointi siitä näkökulmasta, […]

Lue lisää… from Arvioinnin sietämätön vaikeus!

Sivistys on elämämme paras investointi – tai niin ne väittävät. Lue ja päätä itse!

Aurora-tulevaisuustapahtuma järjestettiin Levillä nyt kolmannen kerran. Tapahtuman formaatti pohjautuu keskusteluille, joissa vieraat pureutuvat vuoden teemaan jostakin rajatusta näkökulmasta. Tapahtumassa kuultiin asiantuntijoita, poliitikkoja, taiteilijoita, tutkijoita, urheilijoita ja aktivisteja, jotka pohtivat sivistyksen merkitystä, haasteita ja mahdollisuuksia tulevaisuuden Suomessa. Kävimme YLE:n toimitusjohtajan Merja Ylianttilan avauspuheenvuoron lisäksi kuuntelemassa mm. seuraavia keskusteluja:  Mihin sivistystä vielä tarvitaan?, Sivistys, elämämme paras investointi, […]

Lue lisää… from Sivistys on elämämme paras investointi – tai niin ne väittävät. Lue ja päätä itse!

Kuinka erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle rakennetaan polku työelämään?

Päätin tutustua syvemmin tähän suomalaisen työelämän yhteen kipupisteeseen. Otin tarkasteluun erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja aion pureutua tilanteeseen sekä yrityselämän, koulutusorganisaation että julkisen sektorin näkemyksen kautta. Erityisen tuen tarpeen syynä voivat olla esimerkiksi erilaiset sairaudet, vammat tai oppimisen vaikeudet. Erityistä tukea tarvitsevat nuoret jäävät helposti väliinputoajan asemaan hakiessaan koulutus- tai työpaikkaa. Aloitin kenttätutkimuksen ja suuntasin […]

Lue lisää… from Kuinka erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle rakennetaan polku työelämään?

Miksi laadukas työelämä on kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä?

Työhyvinvointi vaikuttaa myönteisesti yrityksen kykyyn tarjota asiakkaille uusia ratkaisuja ja toimintatapoja. Psykologisesti turvallinen ilmapiiri työpaikalla laajentaa huomiokykyä ja kykyä löytää ratkaisuja. Silloin kyetään näkemään myös asiakkaan tarpeet ja vastaamaan niihin. Sen sijaan pelon ilmapiirissä käperrytään sisäänpäin ja yritetään vain suojautua ja selviytyä eikä aina nähdä uusia mahdollisuuksia. Työpaikalla, jossa työhyvinvointi on korkealla tasolla, myös asiakkaan […]

Lue lisää… from Miksi laadukas työelämä on kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä?

Työtä muotoilemalla työhyvinvointia ja tuottavuutta

Tässä blogitekstissä pohdin työn ja työprosessien muotoilua työhyvinvoinnin sekä veto- ja pitovoimatekijöiden näkökulmasta kokemusten pohjautuen erinäisiin kehittämishankkeisiin, joissa olen ollut mukana asiantuntijan ja projektipäällikön rooleissa. Työelämä muuttuu hurjaa vauhtia ja se edellyttää sekä yksilöiltä, että organisaatioilta muutoskyvykkyyttä. Vielä jokin aika sitten hyvin toimineet työprosessit eivät enää välttämättä vastaakaan tehokkaasti ympäristön tarpeisiin. Mainittakoon yhtenä esimerkkinä tekoäly, […]

Lue lisää… from Työtä muotoilemalla työhyvinvointia ja tuottavuutta