Osallistamisen rytmiäly on johtamisen uusi perusvoima

kuvassa Nina Viskuri
Parempi työelämä

Osallistamisen rytmiäly on johtamisen uusi perusvoima

Työelämän kysymys ei ole, osallistetaanko riittävästi, vaan milloin osallistetaan.
Liiallinen määrä ei lisää vaikuttavuutta – oikea rytmi lisää.
Kun keskustelut, päätökset ja oppiminen ajoittuvat oikein,
syntyy liike, joka tekee työstä kevyempää ja tuloksellisempaa. Todellinen osallisuus on rytmiälyä: kykyä tunnistaa,
milloin keskustelu, päätös ja oppiminen tapahtuvat oikeaan aikaan –
oikeiden ihmisten, oikeassa kohdassa ja oikealla syvyydellä.

Lue blogi
Kuvassa Paula Piirainen
Hankesankarit

Millainen on sinun uratarinasi – ja miksi se merkitsee enemmän kuin arvaatkaan?

Olet kenties ollut tilanteessa, jossa kuulet tai tutustut sinulle tuntemattoman henkilön ura- tai yrittäjätarinaan – ja jotain tapahtuu sinussa. Kenties löydät tarinasta ripauksen rohkaisua, uteliaisuutta, toivoa ja uusia unelmia sekä näkökulmia. Jäät mahdollisesti pohtimaan olisiko tällainen uramaisema myös sinun näköisesi tai voisitko tällaisessa maisemassa hyödyntää parhaiten omia vahvuuksiasi. Ryhdyt peilaamaan omia kokemuksia toisen ihmisen tarinaan ja koettuun maisemaan.

Lue blogi
Kuvassa Eeva Simola
Parempi työelämä

Miksi jokaisen hankkeen kannattaisi pitää kiitospuhe jo hyvissä ajoin ennen työn päättymistä?

Moni meistä on varmasti kuullut kiitospuheen elämänsä varrella, kun yhteistyö, hanke, projekti tai työsuhde on tullut päätökseensä. Hyvä puhe nostaa esiin tekijät, yhdessä matkan varrella opitut asiat sekä yhteisen saavutuksen merkityksellisyyden. Mutta miksi ihmeessä hankkeen tulisi pitää kiitospuhe etukäteen, ja kenelle se tulisi pitää? Tässä blogissa kerron, mitä kiitospuheen teosta voi oppia, kun sen tekee yhdessä tiimin kanssa.

Lue blogi
Kuvassa Hanna Paju
Parempi työelämä

Arvopolku- kenen odotuksia elät todeksi?

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, onko työ sinulle arvo sinänsä vai onko työ sinulle välinearvo, jonka avulla hankit tai toteutat itsellesi merkityksellisiä asioita? Jarno (nimi muutettu) on oman alansa vankka ammattilainen ja arvostettu toimialallaan. Kaikki ulkoiset elementit, joilla menestystä voisi kuvata, kuvaavat Jarnoa, hänen työuraansa ja elämäänsä. Jarno kokee kuitenkin arvotyhjiötä. Ihan kuin jokin puuttuisi, vaikka kaikki ulkoiset elementit ovat enemmän kuin kohdallaan.

Lue blogi
Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeen Henna Kymäläinen, projektipäällikkö, poseeraa ammattimaisesti työympäristössään. Yhteystiedot: henna.kymalainen@ely-keskus.fi, 050 524 0953
Parempi työelämä

Kohti parempaa työelämää – perhe-elämä huomioiden

Suomessa otettiin merkittävä askel kohti tasa-arvoisempaa vanhemmuutta vuonna 2022 uuden vanhempainvapaamallin myötä. Uudistus mahdollistaa kummallekin vanhemmalle yhtä pitkän vanhempainvapaan: molemmat vanhemmat saavat 160 arkipäivää vanhempainrahaa, ja he voivat myös siirtää siitä osan toiselle vanhemmalle. Tavoitteena on tasata vanhemmuuden jakautumista ja tukea molempien vanhempien osallistumista lapsen varhaisvuosiin. Samalla pyritään purkamaan sukupuolittuneita rooleja työelämässä ja kotona. 

Lue blogi
kuvassa Jaana Santanen
Parempi työelämä

Työtä luontouttamalla parempaa työelämää ja työhyvinvointia? ”Ehdottomasti jatkoon!”

Hämeenlinnan kaupungin henkilöstö vietti viime toukokuussa ensimmäistä kertaa yhteistä Luontotyöpäiväviikkoa. Teemaviikon aikana henkilöstöä kannustettiin omatoimiseen työn ”luontouttamiseen” eli viemään työtä ja työntekijöitä kohden luontoa. Viikon tavoitteena oli vahvistaa työhyvinvointia luontolähtöisesti ja luonnon lukuisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia hyödyntäen. Suomalaista Luontotyöpäiväviikkoa vietetään jälleen 19.-23.5.2025.

Lue blogi
Kuvassa Ulla Jones
Parempi työelämä

Tiimiläistaidot hanketyössä – projektin menestyksen salainen ainesosa

Hanketyö – tehtävä, jolla on selkeä tarkoitus ja kirkas tavoite. Kuulostaa tehokkaalta ja tavoitteelliselta. Parhaimmillaan se on juuri sitä. Mutta kaikki, jotka ovat joskus tehneet projektityötä, tietävät, että kulissien takana hanketyö on kaikkea muuta: eriäviä näkökulmia, epäselviä vastuita ja sivusta ohjaamista.

Lue blogi
Johanna Pikkukangas
Parempi työelämä

Miksi yritysten tulisi panostaa työyhteisön moninaisuuteen?

Kilpailu on kovaa ja jokaisessa yrityksessä joudutaan miettimään, miten pärjätä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Harvemmin nousee keskusteluun, että työyhteisön monimuotoisuus ja inklusiivisuus ovat myös kilpailukyvyn tekijöitä ja niillä on useita hyötyjä työelämässä niin työntekijöiden kuin yritystenkin kannalta. Mitä nämä hyödyt sitten ovat?

Lue blogi
Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeen Tiina Lintunen, hankekoordinaattori, poseeraa ammattimaisesti työympäristössään. Yhteystiedot: [tiina.lintunen@ely-keskus.fi, 050 572 5138
Parempi työelämä

4 työelämäoppia Islannista Nalle Puhin viisauksia lainaten

Kävimme tutustumassa Reykjavikissa islantilaiseen työelämään, koska tuo tuulinen maa keskellä valtamerta on onnistunut kehittämään työelämää pitkäjänteisesti, mutta rivakasti. Tässä blogissa kokoan kaikista tutustumiskohteistamme neljä yhteistä tekijää, jotka tekevät Islannista aivan erinomaisen esimerkin arkisista käytänteistä, joilla tehdä parasta työelämää. Lainaan näissä nostoissa Nalle Puhin kirjaa ”Pieni kirja viisaudesta”, sillä näissä viisaan pienen karhun pienissä arjen näkökulmissa on ripaus islantilaisen työelämän oppeja. Lopuksi vielä kerron aineksia onnistuneen oppimismatkan reseptiin.

Lue blogi
Antti Närhinen
Parempi työelämä

Työelämän saagaa Islannista

Matkan tarkoitus oli etsiä oppia ja toimintatapoja työelämän kehittämiseen, ennen kaikkea siihen liittyvään hanketoimintaan. Ministeriössä työskentelevänä katsoin asioita työn puolesta myös laajemmasta perspektiivistä, millaista näkemystä voisimme saada kansalliseen työelämän kehittämiseen?

Lue blogi
1990 valmistunut Jón Gunnar Árnasonin veneveistos Reykjavikissa
Parempi työelämä

Benchmark – Lähdimme haltiamaahan hakemaan oppia islantilaisesta työelämästä

Islanti on tunnettu rohkeista työelämänavauksistaan, joten me lähdimme tutustumaan islantilaisten toimiviin työelämän käytänteisiin ja arvioimaan niiden sopivuutta suomalaiseen työelämään. Islannissa asuu melkein puolet vähemmän ihmisiä kuin pääkaupungissamme Helsingissä, joten pienuus ja ketteryys ovat varmasti Islannin etuja kehittämistyössä. Mukanamme benchmark-matkalla olivat ohjaavien ministeriöiden edustajat sekä ohjausryhmän puheenjohtajisto.

Lue blogi
Päivi Hämäläinen
Parempi työelämä

Islantilainen elämänasenne ”Þetta Reddast” – kaikki järjestyy, nosti mieleeni suomalaisen sisun. Eikö näissä kahdessa ole jotain samaa?

Pääsin osallistumaan Parempi työelämä! – koordinaatiohankkeen järjestämälle benchmark-matkalle Islantiin elokuussa 2024. Tavoitteena oli nähdä ja kuulla islantilaisen työelämän käytänteitä ja mahdollisesti tuoda niitä Suomeen. Suhtauduin matkaan vähän skeptisesti. Ei sillä, etteikö Islanti ole ihana maa – on se. Ihmiset ovat ystävällisiä, avoimia ja välittömiä. Olin kuitenkin vieraillut töiden puolesta Islannissa useasti – tosin en ollut päässyt vierailemaan paikallisissa yrityksissä ja organisaatioissa. Matkat olivat pohjoismaista yhteistyötä virkahenkilöiden kesken.

Lue blogi