Eeva Simola

Esimerkkinä se kuvaa hyvin yhtä käyttäjätutkimuksen haastetta. Jos kysymme ihmisiltä suoraan, mitä he haluavat, saamme helposti vastaukseksi heidän nykyiseen ajatteluunsa perustuvan ratkaisuehdotuksen. Sen jälkeen jaoin vinkkejä siihen, miten asiakkaiden maailmaan voisi päästä syvemmälle ja tunnistaa heidän aitoja tarpeitaan. Aitoa asiakaskeskeisyyttä vai lähinnä luuloa? Keskusteltuani eri organisaatioiden ihmisten ja verkostoni jäsenten kanssa, olen huomannut, että moni […]

Lue lisää… from Suorilla kysymyksillä et saa tarvitsemiasi vastauksia asiakkailtasi

Kehittäminen ja verkostomainen työ ovat parhaimmillaan innostavaa yhteistä tekemistä. Eri toimijat, ihmisten osaamiset ja näkökulmat tuovat pöytään rikkautta, jota yksin ei voisi saavuttaa. Silti monelle tuttu varjo seuraa tätä kaikkea. Varjo on tiedonkulun haasteet. Kun tiedonkulku tökkii, voi työpäivän ylle muodostua myrskypilviä olipa ihminen työssä kehittämishankkeessa ja työelämässä yleensä. Tiedonkulun kipupisteet näkyvät kehittämistyössä Laajassa yhteistyössä tiedonkulku ei ole itsestäänselvyys. Tyypillisiä […]

Lue lisää… from Tiedonkulku yhteistyön selkärankana: kohti sujuvampaa yhteistyötä

Strategia – sanahelinää vai mahtava mahdollisuus? Strategiat ovat kauniita. Ne kirjoitetaan huolella, viimeistellään tarkkaan ja viedään juhlavasti päätöksentekoon. Ne katsovat pitkälle tulevaisuuteen ja lupaavat paljon. Strategiat jäävät kuitenkin helposti pelkiksi sanoiksi, mikäli niistä ei keskustella. Uusi työelämästrategia – näkökulma kääntyy Kesäkuun alussa Suomi sai uuden kansallisen työelämän kehittämisstrategian vuoteen 2035. Sen keskeinen ajatus on yksinkertainen, […]

Lue lisää… from Tulevaisuusvuoropuhelulla uusi työelämän kehittämisstrategia tutuksi

Suomen talous on pitkään kulkenut alavireisesti, mutta vihdoin olemme varovaisen kasvun tiellä. Samalla geopoliittinen tilanne muistuttaa meitä siitä, ettei kukaan toimi tyhjiössä – kansainväliset kriisit heijastuvat väistämättä myös Suomeen. Siksi tarvitsemme tulevaisuudenuskoa, rohkeutta ja kykyä tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Työelämä ja talouskasvu kulkevat käsi kädessä Talouden kasvua haetaan ennen kaikkea innovaatioiden kautta. Mutta miten luodaan työympäristö, […]

Lue lisää… from Parempi työelämä ei synny sattumalta

Jos Carl Gustav Jung olisi luonut arkkityyppinsä 2000-luvulla näiden kansantarujen pohjalta, yksi arkkityypeistä olisi Muutoskyvykäs, joka saisi seurakseen varjo-olemuksensa Muutosvastarinnan. Jung ja suullinen perimätieto olisivat aivan oikeassa nostaessaan kyvyn vastata muutoksiin olennaiseksi tekijäksi yksilön ja yhteisöjen menestyksessä, mitä ikinä menestyksellä tarkoitetaankin. Muutoskyvykkyys ja yksilön vastuu Muutoskyvykkyyttä on tärkeää tarkastella juuri nyt siksi, että arkeamme niin […]

Lue lisää… from Muutossankarin matka

Pitkäikäisten yhteiskunnassa on painotettu ihmisten hyvinvointi etusijaseksi. Pitkäikäisten yhteiskunta tarkoittaa sitä, että elämänkaaremme on pidempi ja väestömme on vanhempaa ja nuorten määrä vähenee. Seuraavien vuosien aikana on löydettävä keinoja vähentää sukupolvien, alueiden ja kulttuurien eriytymistä. Meidän tulisi lisätä edelleen monimuotoisuutta ja ymmärtää elämänkaarien yhteiskuntaa: ajattelutapaa, jossa ihmisen koko elämänkaari – lapsuudesta ikääntymiseen – huomioidaan päätöksenteossa, palveluissa […]

Lue lisää… from Uskallammeko rakentaa kestävää tulevaisuutta Sitran megatrendien avulla?