Euroopan unionin osarahoittama
search

Eeva Simola

Profiilikuva tekijältä Eeva Simola

Kirjoittanut: Eeva Simola

Parempi työelämä ei synny sattumalta

Kirjoitettu

Suomen talous on pitkään kulkenut alavireisesti, mutta vihdoin olemme varovaisen kasvun tiellä. Samalla geopoliittinen tilanne muistuttaa meitä siitä, ettei kukaan toimi tyhjiössä – kansainväliset kriisit heijastuvat väistämättä myös Suomeen. Siksi tarvitsemme tulevaisuudenuskoa, rohkeutta ja kykyä tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Työelämä ja talouskasvu kulkevat käsi kädessä Talouden kasvua haetaan ennen kaikkea innovaatioiden kautta. Mutta miten luodaan työympäristö, […]

Lue lisää… from Parempi työelämä ei synny sattumalta

Muutossankarin matka

Kirjoitettu

Jos Carl Gustav Jung olisi luonut arkkityyppinsä 2000-luvulla näiden kansantarujen pohjalta, yksi arkkityypeistä olisi Muutoskyvykäs, joka saisi seurakseen varjo-olemuksensa Muutosvastarinnan. Jung ja suullinen perimätieto olisivat aivan oikeassa nostaessaan kyvyn vastata muutoksiin olennaiseksi tekijäksi yksilön ja yhteisöjen menestyksessä, mitä ikinä menestyksellä tarkoitetaankin. Muutoskyvykkyys ja yksilön vastuu Muutoskyvykkyyttä on tärkeää tarkastella juuri nyt siksi, että arkeamme niin […]

Lue lisää… from Muutossankarin matka

Tekoäly tekee — mutta kuka voi hyvin? Mitä tutkimus kertoo GenAI:sta ja työhyvinvoinnista

Kirjoitettu

Generatiivisen tekoälyn lupaus on houkutteleva: lisää tuottavuutta ja vähemmän rutiinityötä. Käyttöönottojen todellisuus on monimutkaisempi. Tutkimuksessa GenAI voi parantaa suoriutumista monissa tehtävissä, mutta työpaikoilla se voi lisätä teknostressiä, epävarmuutta ja tarkistustyötä etenkin jos pelisäännöt, tietosuoja ja compliance käytännöt sekä koulutus jäävät puolitiehen. Positiiviset hyvinvointivaikutukset näyttävät syntyvän silloin, kun teknologia kohdistuu työn kannalta tärkeisiin asioihin, kuten tehtävien […]

Lue lisää… from Tekoäly tekee — mutta kuka voi hyvin? Mitä tutkimus kertoo GenAI:sta ja työhyvinvoinnista

Uskallammeko rakentaa kestävää tulevaisuutta Sitran megatrendien avulla?

Kirjoitettu

Pitkäikäisten yhteiskunnassa on painotettu ihmisten hyvinvointi etusijaseksi. Pitkäikäisten yhteiskunta tarkoittaa sitä, että elämänkaaremme on pidempi ja väestömme on vanhempaa ja nuorten määrä vähenee. Seuraavien vuosien aikana on löydettävä keinoja vähentää sukupolvien, alueiden ja kulttuurien eriytymistä. Meidän tulisi lisätä edelleen monimuotoisuutta ja ymmärtää elämänkaarien yhteiskuntaa: ajattelutapaa, jossa ihmisen koko elämänkaari – lapsuudesta ikääntymiseen – huomioidaan päätöksenteossa, palveluissa […]

Lue lisää… from Uskallammeko rakentaa kestävää tulevaisuutta Sitran megatrendien avulla?

Digiosaamisen kehittäminen – teko paremman työelämän hyväksi 

Kirjoitettu

Mutta mitkä digitaaliset työvälineet oikeasti helpottavat arkea? Miten varmistaa, että henkilöstöllä on riittävä osaaminen niiden käyttöön? Ja miten digiratkaisut voivat tukea myös työturvallisuutta ja jaksamista, eivätkä lisätä kuormitusta? Muun muassa nämä kysymykset toistuvat usein pk-yrityksissä, jotka eivät vielä täysimääräisesti hyödynnä digitalisaation mahdollisuuksia. Usein oivallukset syntyvät vertaisoppimisesta ja peilaamalla oman yrityksen toimintaa muihin yrityksiin. Muun muassa […]

Lue lisää… from Digiosaamisen kehittäminen – teko paremman työelämän hyväksi 

Digitalisaatio muuttaa työelämää – mutta sen suunta on meidän käsissämme

Kirjoitettu

Digitalisaatio on ennen kaikkea inhimillinen muutos Työn tekninen kehitys näkyy kaikkialla: rutiinit automatisoituvat, tieto liikkuu salamannopeasti ja tekoäly tukee päätöksentekoa. Mutta se, mikä todella muuttaa työtä, liittyy kokemuksiin, toimintatapoihin ja työn merkitykseen. Teemme työtä entistä itsenäisemmin ja hajautetummin. Johtaminen perustuu yhä enemmän luottamukseen ja vuorovaikutukseen, ei työntekijöiden vahtimiseen. Oppiminen ei enää tapahdu vain opintojen aikana, […]

Lue lisää… from Digitalisaatio muuttaa työelämää – mutta sen suunta on meidän käsissämme

Osallisuus tarkoittaa yhdessä suunnittelua, tekemistä ja toteuttamista eli yhdessä olemista

Kirjoitettu

Osallisuus on kuitenkin vaikeaa, eikä synny itsestään. Sen toteutumisessa on lukuisia haasteita, kuten esimerkiksi hierarkkinen organisaatiokulttuuri, pelko vallan menettämisestä, läpinäkyvyyden puute, kiire ja kuormittavuus, näennäisosallisuus, jolloin kuullaan, mutta ei vaikuteta sekä myös osaamisen puute. Osallisuus vaatii rohkeutta ja osaamista yhdessä tekemiseen ja olemiseen. Osallisuuden taidot vaativia taitoja Osallisuus vaatii sekä yksilöllisiä, yhteisöllisisä että esihenkilö- ja […]

Lue lisää… from Osallisuus tarkoittaa yhdessä suunnittelua, tekemistä ja toteuttamista eli yhdessä olemista

Työelämän laatu: mitä se tarkoittaa ja miksi se hyödyttää yritystä?

Kirjoitettu

Laatu on läsnä kaikkialla myös työelämässä, eikä sitä tai sen havaitsemista voi kytkeä pois päältä – laatu kuvaa sitä, miten asiat tehdään ja millaisena lopputulos koetaan. Työelämän laatu oli pitkään työelämäkeskustelun sivuosassa – sen määrittely koettiin vaikeaksi, se nähtiin liian subjektiivisena tai sen liiketoiminnallinen hyöty oli vaikeasti todennettavissa. Arjessa on ollut suoraviivaisempaa johtaa asioita ja […]

Lue lisää… from Työelämän laatu: mitä se tarkoittaa ja miksi se hyödyttää yritystä?

Lukivaikeus ei ole este, vaan mahdollisuus parempaan viestintään

Kirjoitettu

Oppimisvaikeuksiin liitetään yleisesti harhaluulo, että ne katoaisivat ihmisestä, kun hän siirtyy opinahjosta työelämään. Näinhän ei ole. Oppimisvaikeudet ovat neurologinen eroavaisuus, ja ne ovat osa ihmistä läpi koko elämän. Ihmisillä on myös vääriä käsityksiä siitä, mitä lukivaikeus on. Minä en ole tyhmä, laiska tai kykenemätön oppimaan. Se, että minulle lukeminen ja kirjoittaminen on hidasta ja kirjoittaessani […]

Lue lisää… from Lukivaikeus ei ole este, vaan mahdollisuus parempaan viestintään

Osallistamisen rytmiäly on johtamisen uusi perusvoima

Kirjoitettu

Johtamisen seuraava taso ei ole ketteryys, vaan rytmi.
Rytmiäly on kyky käyttää organisaation aikaa, energiaa ja osaamista viisaasti.
Se luo rakenteen, jossa osallistaminen tuottaa päätöksiä, ei kuormitusta. Yhdessä organisaatiossa tämä tarkoitti rohkeaa päätöstä luopua isoista, koko yrityksen työpajoista. Tilalle tuotiin täsmähetket – lyhyet, rajatut keskustelut niille, joiden arkeen muutos vaikutti suoraan. Päätöksiä syntyi viikkoja nopeammin, ja osallistujat […]

Lue lisää… from Osallistamisen rytmiäly on johtamisen uusi perusvoima

Millainen on sinun uratarinasi – ja miksi se merkitsee enemmän kuin arvaatkaan?

Kirjoitettu

Nykyisessä työelämässä on harvinaista, että kulkisimme yhtä suoraa polkua eteenpäin, vaan reitit mutkittelevat, risteävät ja muuttuvat yhä useammin. Emme enää kulje yhdestä tietystä työpaikasta eläkkeelle, vaan uratarinamme on yhä enenevissä määrin uramaiseman kaltaista. Tällöin uratarinamme rakentuu kokemuksista, valinnoista ja jopa sattumista, jotka muovaavat uramaisemamme hyvin ainutlaatuiseksi sekä juuri meidän osaamisemme ja identiteettimme näköiseksi. Eivätkä pohdinnat […]

Lue lisää… from Millainen on sinun uratarinasi – ja miksi se merkitsee enemmän kuin arvaatkaan?

Miksi jokaisen hankkeen kannattaisi pitää kiitospuhe jo hyvissä ajoin ennen työn päättymistä?

Kirjoitettu

Kokeilimme keväällä järjestämässämme hanketapaamisessa ”tulevaisuuden kiitospuhetehtävää” yhdessä valtakunnallisten työelämän kehittämishankkeiden kanssa, ja väittäisin, että meistä jokainen oppi jotain uutta itsestämme, toisistamme ja mahdollisuuksistamme.  Kiitospuheen laatiminen etukäteen, jo ennen hankkeen päättymistä, on ajatuksia tuulettava tehtävä, joka parhaimmillaan näyttää jokaisen oman panostuksen merkityksen kokonaisuuden rakentumisessa sekä yhteisen potentiaalin. Kun mukaan lisätään vielä ripaus luovuutta ja avataan silmiä […]

Lue lisää… from Miksi jokaisen hankkeen kannattaisi pitää kiitospuhe jo hyvissä ajoin ennen työn päättymistä?