Euroopan unionin osarahoittama
search

Eeva Simola

Profiilikuva tekijältä Eeva Simola

Kirjoittanut: Eeva Simola

Miten mitata työelämän kehittämishankkeiden vaikuttavuutta?

Kirjoitettu

Vaikuttavuuden arviointi on tunnetusti vaikeaa. Työelämän kehittämistyössä on usein haastava kaksoistavoite: samanaikaisesti tulisi parantaa sekä työntekijöiden hyvinvointia että organisaation suorituskykyä eli tuottavuutta. Nämä kaksi tavoitetta eivät aina kulje käsi kädessä ainakaan lyhyellä aikavälillä mitattuna ja monesti kehittämistoimien vaikutukset realisoituvat vasta myöhemmin kehittämishankkeen jo päätyttyä. Vaikutukset ovat monesti myös epäsuoria mikä vaikeuttaa niiden täsmällistä arviointia sekä […]

Lue lisää… from Miten mitata työelämän kehittämishankkeiden vaikuttavuutta?

Tulevaisuusvuoropuhelulla uusi työelämän kehittämisstrategia tutuksi

Kirjoitettu

Strategia – sanahelinää vai mahtava mahdollisuus? Strategiat ovat kauniita. Ne kirjoitetaan huolella, viimeistellään tarkkaan ja viedään juhlavasti päätöksentekoon. Ne katsovat pitkälle tulevaisuuteen ja lupaavat paljon. Strategiat jäävät kuitenkin helposti pelkiksi sanoiksi, mikäli niistä ei keskustella. Uusi työelämästrategia – näkökulma kääntyy Kesäkuun alussa Suomi sai uuden kansallisen työelämän kehittämisstrategian vuoteen 2035. Sen keskeinen ajatus on yksinkertainen, […]

Lue lisää… from Tulevaisuusvuoropuhelulla uusi työelämän kehittämisstrategia tutuksi

Elinvoimakeskusalueet voivat kilpailla osaajista työelämän laatua kehittämällä  

Kirjoitettu

Alueiden välinen kilpailu osaajista on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Enää ei riitä hyvä sijainti, infrastruktuuri tai investointien houkuttelu. Yhä ratkaisevammaksi tekijäksi on noussut jokin paljon inhimillisempi: ihmisten kokemus työelämästä. Toisin sanoen alueet eivät kilpaile vain yrityksistä – ne kilpailevat siitä, miltä työ tuntuu.  Talouden murros on muuttanut kilpailun luonnetta Teollisessa taloudessa menestys perustui tuotantoon ja sijaintiin. […]

Lue lisää… from Elinvoimakeskusalueet voivat kilpailla osaajista työelämän laatua kehittämällä  

Monimuotoisuus työyhteisössä on voimavara – siksi siihen kannattaa panostaa nyt 

Kirjoitettu

Työelämä monimuotoistuu jatkuvasti, ja edelläkävijäorganisaatiot valmistautuvat tähän muutokseen tietoisesti ja tavoitteellisesti. Monimuotoisuus rikastuttaa työyhteisöä tuomalla erilaisia näkökulmia, kokemuksia ja ratkaisutapoja. Se tukee luovuutta, vahvistaa ongelmanratkaisua ja auttaa ymmärtämään monimuotoista asiakaskuntaa paremmin – mikä voi suoraan parantaa organisaation kilpailukykyä. Monimuotoisuus ei ole pelkkä arvokysymys, vaan myös strateginen valinta.  Työyhteisö vaikuttaa hyvinvointiin ja sitoutumiseen Työyhteisö on monelle pitkään pysyvä […]

Lue lisää… from Monimuotoisuus työyhteisössä on voimavara – siksi siihen kannattaa panostaa nyt 

Parempi työelämä ei synny sattumalta

Kirjoitettu

Suomen talous on pitkään kulkenut alavireisesti, mutta vihdoin olemme varovaisen kasvun tiellä. Samalla geopoliittinen tilanne muistuttaa meitä siitä, ettei kukaan toimi tyhjiössä – kansainväliset kriisit heijastuvat väistämättä myös Suomeen. Siksi tarvitsemme tulevaisuudenuskoa, rohkeutta ja kykyä tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Työelämä ja talouskasvu kulkevat käsi kädessä Talouden kasvua haetaan ennen kaikkea innovaatioiden kautta. Mutta miten luodaan työympäristö, […]

Lue lisää… from Parempi työelämä ei synny sattumalta

Muutossankarin matka

Kirjoitettu

Jos Carl Gustav Jung olisi luonut arkkityyppinsä 2000-luvulla näiden kansantarujen pohjalta, yksi arkkityypeistä olisi Muutoskyvykäs, joka saisi seurakseen varjo-olemuksensa Muutosvastarinnan. Jung ja suullinen perimätieto olisivat aivan oikeassa nostaessaan kyvyn vastata muutoksiin olennaiseksi tekijäksi yksilön ja yhteisöjen menestyksessä, mitä ikinä menestyksellä tarkoitetaankin. Muutoskyvykkyys ja yksilön vastuu Muutoskyvykkyyttä on tärkeää tarkastella juuri nyt siksi, että arkeamme niin […]

Lue lisää… from Muutossankarin matka

Tekoäly tekee — mutta kuka voi hyvin? Mitä tutkimus kertoo GenAI:sta ja työhyvinvoinnista

Kirjoitettu

Generatiivisen tekoälyn lupaus on houkutteleva: lisää tuottavuutta ja vähemmän rutiinityötä. Käyttöönottojen todellisuus on monimutkaisempi. Tutkimuksessa GenAI voi parantaa suoriutumista monissa tehtävissä, mutta työpaikoilla se voi lisätä teknostressiä, epävarmuutta ja tarkistustyötä etenkin jos pelisäännöt, tietosuoja ja compliance käytännöt sekä koulutus jäävät puolitiehen. Positiiviset hyvinvointivaikutukset näyttävät syntyvän silloin, kun teknologia kohdistuu työn kannalta tärkeisiin asioihin, kuten tehtävien […]

Lue lisää… from Tekoäly tekee — mutta kuka voi hyvin? Mitä tutkimus kertoo GenAI:sta ja työhyvinvoinnista

Uskallammeko rakentaa kestävää tulevaisuutta Sitran megatrendien avulla?

Kirjoitettu

Pitkäikäisten yhteiskunnassa on painotettu ihmisten hyvinvointi etusijaseksi. Pitkäikäisten yhteiskunta tarkoittaa sitä, että elämänkaaremme on pidempi ja väestömme on vanhempaa ja nuorten määrä vähenee. Seuraavien vuosien aikana on löydettävä keinoja vähentää sukupolvien, alueiden ja kulttuurien eriytymistä. Meidän tulisi lisätä edelleen monimuotoisuutta ja ymmärtää elämänkaarien yhteiskuntaa: ajattelutapaa, jossa ihmisen koko elämänkaari – lapsuudesta ikääntymiseen – huomioidaan päätöksenteossa, palveluissa […]

Lue lisää… from Uskallammeko rakentaa kestävää tulevaisuutta Sitran megatrendien avulla?

Digiosaamisen kehittäminen – teko paremman työelämän hyväksi 

Kirjoitettu

Mutta mitkä digitaaliset työvälineet oikeasti helpottavat arkea? Miten varmistaa, että henkilöstöllä on riittävä osaaminen niiden käyttöön? Ja miten digiratkaisut voivat tukea myös työturvallisuutta ja jaksamista, eivätkä lisätä kuormitusta? Muun muassa nämä kysymykset toistuvat usein pk-yrityksissä, jotka eivät vielä täysimääräisesti hyödynnä digitalisaation mahdollisuuksia. Usein oivallukset syntyvät vertaisoppimisesta ja peilaamalla oman yrityksen toimintaa muihin yrityksiin. Muun muassa […]

Lue lisää… from Digiosaamisen kehittäminen – teko paremman työelämän hyväksi 

Digitalisaatio muuttaa työelämää – mutta sen suunta on meidän käsissämme

Kirjoitettu

Digitalisaatio on ennen kaikkea inhimillinen muutos Työn tekninen kehitys näkyy kaikkialla: rutiinit automatisoituvat, tieto liikkuu salamannopeasti ja tekoäly tukee päätöksentekoa. Mutta se, mikä todella muuttaa työtä, liittyy kokemuksiin, toimintatapoihin ja työn merkitykseen. Teemme työtä entistä itsenäisemmin ja hajautetummin. Johtaminen perustuu yhä enemmän luottamukseen ja vuorovaikutukseen, ei työntekijöiden vahtimiseen. Oppiminen ei enää tapahdu vain opintojen aikana, […]

Lue lisää… from Digitalisaatio muuttaa työelämää – mutta sen suunta on meidän käsissämme

Osallisuus tarkoittaa yhdessä suunnittelua, tekemistä ja toteuttamista eli yhdessä olemista

Kirjoitettu

Osallisuus on kuitenkin vaikeaa, eikä synny itsestään. Sen toteutumisessa on lukuisia haasteita, kuten esimerkiksi hierarkkinen organisaatiokulttuuri, pelko vallan menettämisestä, läpinäkyvyyden puute, kiire ja kuormittavuus, näennäisosallisuus, jolloin kuullaan, mutta ei vaikuteta sekä myös osaamisen puute. Osallisuus vaatii rohkeutta ja osaamista yhdessä tekemiseen ja olemiseen. Osallisuuden taidot vaativia taitoja Osallisuus vaatii sekä yksilöllisiä, yhteisöllisisä että esihenkilö- ja […]

Lue lisää… from Osallisuus tarkoittaa yhdessä suunnittelua, tekemistä ja toteuttamista eli yhdessä olemista

Työelämän laatu: mitä se tarkoittaa ja miksi se hyödyttää yritystä?

Kirjoitettu

Laatu on läsnä kaikkialla myös työelämässä, eikä sitä tai sen havaitsemista voi kytkeä pois päältä – laatu kuvaa sitä, miten asiat tehdään ja millaisena lopputulos koetaan. Työelämän laatu oli pitkään työelämäkeskustelun sivuosassa – sen määrittely koettiin vaikeaksi, se nähtiin liian subjektiivisena tai sen liiketoiminnallinen hyöty oli vaikeasti todennettavissa. Arjessa on ollut suoraviivaisempaa johtaa asioita ja […]

Lue lisää… from Työelämän laatu: mitä se tarkoittaa ja miksi se hyödyttää yritystä?