Uskallammeko rakentaa kestävää tulevaisuutta Sitran megatrendien avulla?

Pitkäikäisten yhteiskunnassa on painotettu ihmisten hyvinvointi etusijaseksi. Pitkäikäisten yhteiskunta tarkoittaa sitä, että elämänkaaremme on pidempi ja väestömme on vanhempaa ja nuorten määrä vähenee. Seuraavien vuosien aikana on löydettävä keinoja vähentää sukupolvien, alueiden ja kulttuurien eriytymistä. Meidän tulisi lisätä edelleen monimuotoisuutta ja ymmärtää elämänkaarien yhteiskuntaa: ajattelutapaa, jossa ihmisen koko elämänkaari – lapsuudesta ikääntymiseen – huomioidaan päätöksenteossa, palveluissa […]

Lue lisää… from Uskallammeko rakentaa kestävää tulevaisuutta Sitran megatrendien avulla?

Digiosaamisen kehittäminen – teko paremman työelämän hyväksi 

Mutta mitkä digitaaliset työvälineet oikeasti helpottavat arkea? Miten varmistaa, että henkilöstöllä on riittävä osaaminen niiden käyttöön? Ja miten digiratkaisut voivat tukea myös työturvallisuutta ja jaksamista, eivätkä lisätä kuormitusta? Muun muassa nämä kysymykset toistuvat usein pk-yrityksissä, jotka eivät vielä täysimääräisesti hyödynnä digitalisaation mahdollisuuksia. Usein oivallukset syntyvät vertaisoppimisesta ja peilaamalla oman yrityksen toimintaa muihin yrityksiin. Muun muassa […]

Lue lisää… from Digiosaamisen kehittäminen – teko paremman työelämän hyväksi 

Digitalisaatio muuttaa työelämää – mutta sen suunta on meidän käsissämme

Digitalisaatio on ennen kaikkea inhimillinen muutos Työn tekninen kehitys näkyy kaikkialla: rutiinit automatisoituvat, tieto liikkuu salamannopeasti ja tekoäly tukee päätöksentekoa. Mutta se, mikä todella muuttaa työtä, liittyy kokemuksiin, toimintatapoihin ja työn merkitykseen. Teemme työtä entistä itsenäisemmin ja hajautetummin. Johtaminen perustuu yhä enemmän luottamukseen ja vuorovaikutukseen, ei työntekijöiden vahtimiseen. Oppiminen ei enää tapahdu vain opintojen aikana, […]

Lue lisää… from Digitalisaatio muuttaa työelämää – mutta sen suunta on meidän käsissämme

Osallisuus tarkoittaa yhdessä suunnittelua, tekemistä ja toteuttamista eli yhdessä olemista

Osallisuus on kuitenkin vaikeaa, eikä synny itsestään. Sen toteutumisessa on lukuisia haasteita, kuten esimerkiksi hierarkkinen organisaatiokulttuuri, pelko vallan menettämisestä, läpinäkyvyyden puute, kiire ja kuormittavuus, näennäisosallisuus, jolloin kuullaan, mutta ei vaikuteta sekä myös osaamisen puute. Osallisuus vaatii rohkeutta ja osaamista yhdessä tekemiseen ja olemiseen. Osallisuuden taidot vaativia taitoja Osallisuus vaatii sekä yksilöllisiä, yhteisöllisisä että esihenkilö- ja […]

Lue lisää… from Osallisuus tarkoittaa yhdessä suunnittelua, tekemistä ja toteuttamista eli yhdessä olemista

Työelämän laatu: mitä se tarkoittaa ja miksi se hyödyttää yritystä?

Laatu on läsnä kaikkialla myös työelämässä, eikä sitä tai sen havaitsemista voi kytkeä pois päältä – laatu kuvaa sitä, miten asiat tehdään ja millaisena lopputulos koetaan. Työelämän laatu oli pitkään työelämäkeskustelun sivuosassa – sen määrittely koettiin vaikeaksi, se nähtiin liian subjektiivisena tai sen liiketoiminnallinen hyöty oli vaikeasti todennettavissa. Arjessa on ollut suoraviivaisempaa johtaa asioita ja […]

Lue lisää… from Työelämän laatu: mitä se tarkoittaa ja miksi se hyödyttää yritystä?

Lukivaikeus ei ole este, vaan mahdollisuus parempaan viestintään

Oppimisvaikeuksiin liitetään yleisesti harhaluulo, että ne katoaisivat ihmisestä, kun hän siirtyy opinahjosta työelämään. Näinhän ei ole. Oppimisvaikeudet ovat neurologinen eroavaisuus, ja ne ovat osa ihmistä läpi koko elämän. Ihmisillä on myös vääriä käsityksiä siitä, mitä lukivaikeus on. Minä en ole tyhmä, laiska tai kykenemätön oppimaan. Se, että minulle lukeminen ja kirjoittaminen on hidasta ja kirjoittaessani […]

Lue lisää… from Lukivaikeus ei ole este, vaan mahdollisuus parempaan viestintään

Osallistamisen rytmiäly on johtamisen uusi perusvoima

Johtamisen seuraava taso ei ole ketteryys, vaan rytmi.
Rytmiäly on kyky käyttää organisaation aikaa, energiaa ja osaamista viisaasti.
Se luo rakenteen, jossa osallistaminen tuottaa päätöksiä, ei kuormitusta. Yhdessä organisaatiossa tämä tarkoitti rohkeaa päätöstä luopua isoista, koko yrityksen työpajoista. Tilalle tuotiin täsmähetket – lyhyet, rajatut keskustelut niille, joiden arkeen muutos vaikutti suoraan. Päätöksiä syntyi viikkoja nopeammin, ja osallistujat […]

Lue lisää… from Osallistamisen rytmiäly on johtamisen uusi perusvoima

Millainen on sinun uratarinasi – ja miksi se merkitsee enemmän kuin arvaatkaan?

Nykyisessä työelämässä on harvinaista, että kulkisimme yhtä suoraa polkua eteenpäin, vaan reitit mutkittelevat, risteävät ja muuttuvat yhä useammin. Emme enää kulje yhdestä tietystä työpaikasta eläkkeelle, vaan uratarinamme on yhä enenevissä määrin uramaiseman kaltaista. Tällöin uratarinamme rakentuu kokemuksista, valinnoista ja jopa sattumista, jotka muovaavat uramaisemamme hyvin ainutlaatuiseksi sekä juuri meidän osaamisemme ja identiteettimme näköiseksi. Eivätkä pohdinnat […]

Lue lisää… from Millainen on sinun uratarinasi – ja miksi se merkitsee enemmän kuin arvaatkaan?

Miksi jokaisen hankkeen kannattaisi pitää kiitospuhe jo hyvissä ajoin ennen työn päättymistä?

Kokeilimme keväällä järjestämässämme hanketapaamisessa ”tulevaisuuden kiitospuhetehtävää” yhdessä valtakunnallisten työelämän kehittämishankkeiden kanssa, ja väittäisin, että meistä jokainen oppi jotain uutta itsestämme, toisistamme ja mahdollisuuksistamme.  Kiitospuheen laatiminen etukäteen, jo ennen hankkeen päättymistä, on ajatuksia tuulettava tehtävä, joka parhaimmillaan näyttää jokaisen oman panostuksen merkityksen kokonaisuuden rakentumisessa sekä yhteisen potentiaalin. Kun mukaan lisätään vielä ripaus luovuutta ja avataan silmiä […]

Lue lisää… from Miksi jokaisen hankkeen kannattaisi pitää kiitospuhe jo hyvissä ajoin ennen työn päättymistä?

Aloitamme paremman työelämän luomisen jo rekrytointiprosesseissa

Tässä tekstissä käsittelen rekrytointiprosessia viestinnän näkökulmasta. Pohdin, millaista onnistunut rekrytointiviestintä on ja miten se vaikuttaa työntekijöiden mahdollisuuteen kokea hyvinvointia työelämässä. Lopuksi kannustan organisaatioita luomaan rekrytointiviestinnän toimintamallin.   Rekrytointikokemus vaikuttaa työnhakijan käsitykseen organisaatiosta, johon hän on hakenut sekä työelämään laajemmin. Sillä, miten potentiaalisille tuleville työntekijöille viestitään rekrytointiprosessin aikana, luo työntekijälle mahdollisuuden kokea hyvinvointia työelämässä pitkällä tähtäimellä.   Parhaimmillaan […]

Lue lisää… from Aloitamme paremman työelämän luomisen jo rekrytointiprosesseissa

Matklybben-lounaskerholla yhteisöllisyyttä työpäiviin

Mikä Matklybben? Matklybben on Arctic Factoryn Julius Oförsagdin ja Jussi Olavi Jokisen ideoima ruokakollektiivi, joka kokoaa yhteen Y-Northin työyhteisön kokkailusta ja yhteisistä lounashetkistä kiinnostuneet. Lounaskerhossa jäsenet kokkaavat vuorollaan kerran kahdessa viikossa koko porukalle ja muina päivinä astelevat valmiiseen ruokapöytään. Tällä hetkellä Matklybbenissä on mukana kymmenen hengenporukka, joka nauttii lounasta yhdessä aina maanantaista torstaihin. Kerhoon pääsee […]

Lue lisää… from Matklybben-lounaskerholla yhteisöllisyyttä työpäiviin

Miten Digio on auttanut työelämässä?

Digio-hanke sai alkunsa tammikuussa 2024. Sen tavoitteena on edistää organisaatioiden digitalisaatiota, lisätä tuottavuutta ja parantaa henkilöstön hyvinvointia tarjoamalla konkreettisia, helposti omaksuttavia digityökaluja ja -tietoa yksinyrittäjille, mikro- ja pk-yrityksille sekä järjestöille. Tähän mennessä olemme toteuttaneet kymmenen erilaista koulutussarjaa, jotka ovat koostuneet 26 mikrokoulutuksesta ja 24 työpajasta. Yhteensä olemme siis järjestäneet jo 50 tilaisuutta! Teemat ovat vaihdelleet […]

Lue lisää… from Miten Digio on auttanut työelämässä?